Jänisrutto oli viedä hengen

Hilkka Typpi oli menettää henkensä jänisruttoa sairastaessaan. Tautia luultiin ensin flunssaksi, sitten lääkkeet eivät pysyneet sisällä ja kunto huononi. Ensiavussa turhaan ravatessa kului useampikin tovi. Lopulta päättäväinen tytär järjesti äidilleen oikeaa hoitoa ja tauti saatiin talttumaan.

Kotimaa
Kuvassa torimyyjä Hilkka Typpi myyntikojussaan
Kati Latva-Teikari / Yle

Tavallisimmin infektiotauti jänisrutto eli tularemia leviää hyttysten välityksellä, mutta myös sairaiden jäniksenruhojen välityksellä.

Kokkolassa asuva Hilkka Typpi ei ole varma, miten hän taudin sai. Toisaalta häntä puri paarma polveen, mistä seurasi kipeä puremajälki. Toisaalta hän työskenteli pelloilla, joissa makasi tuona vuonna paljon kuolleita jäniksiä.

Hilkan jänisrutosta on nyt muutama vuosi. Sairausjakson muisteleminen vetää torimyyjän vieläkin vakavaksi. Oudot oireet alkoivat muutaman päivän päästä paarman pistosta.

- Siitä meni muutama päivä, kun alkoi mennä veto. Ei enää jaksanut.

Kuume nousi 39 asteeseen. Monista asioista Hilkka Typpi ei edes muista mitään, sen verran huonoksi olo meni. Kun nivusetkin tulivat tuskallisen kipeiksi, lähdettiin lääkäriin. Lääkäri passitti kotiin, koska epäili pelkkää flunssaa.

Olo huononi yhä, joten nyt lähdettiin terveyskeskukseen. Siellä naislääkäri ymmärsi tutkia potilaan tarkasti, jolloin löytyi märkivä puremajälki polvessa. Diagnoosiksi Hilkka Typpi sai jänisruton ja voimakkaita lääkkeitä kotiinviemisiksi.

Lääke ei pysynyt sisällä

Voimakkaat lääkkeet aiheuttivat kovaa oksentelua. Kunto meni pohjalukemiin. Ruoka ei pysynyt sisällä ja kuume oli 40-asteessa. Ensiavussa käytiin kaksikin kertaa pahojen oireiden takia.

- Sen muistan, että päivystyksessä en jaksanut kävellä. Pyörätuolissa istuin ja terveydenhuoltoalaa opiskeleva tytär huolehti.

Lääkäri oli taas lähettämättä huonokuntoista potilasta kotiin. Testeistä ei selvinnyt mitään hälyttävää, eikä ilmeisesti terveyskeskuslääkärin jänisruttodiagnoosi tehnyt kollegaan vaikutusta.

Onneksi mukana oli topakka tytär, joka ilmoitti, että äiti ei lähde kotiin yksinään, hoitopaikka on löydyttävä terveyskeskuksesta. Hilkka Typpi arvelee, että ilman tytärtään hän olisi taipunut kotiinlähtöön.

- Ehkä lääkäri oli harjoittelija tuolloin kesäaikaan. Jos minä olisin ollut yksin, olisin lähtenyt kotiin ja olisin menehtynyt vissiin. Olin niin huonossa kunnossa.

Lopulta olo alkoi helpottaa

Hilkan tilanne alkoi osastolla kohentua, sillä aiemmin tabletteina määrätty lääke pysyi nyt sisällä suonensisäisesti annosteltuna. Tautia paranneltiin 10 päivää osastolla.

Kotona jänisruttoa lääkittiin vielä tableteilla. Torimyynti hoitui työntekijöiden voimin.

Hilkka Typin tapaus on vaikea siksi, että jänisruttoa luultiin ensin flunssaksi. Kun oikea diagnoosi tehtiin, lääkkeet eivät pysyneet sisällä. Sen jälkeen pompottelu eri instansseissa alkoi, mikä oli koitua kohtalokkaaksi. Pahasti sairaan potilaan henki pelastui tarmokkaan ja päättäväisen tyttären ansiosta.

- Se on niin raju, että en kyllä soisi kenellekään tätä. Jospa tauti ei tarttuisi toista kertaa.

Jos minä olisin ollut yksin, olisin lähtenyt kotiin ja olisin menehtynyt vissiin.

jänisruton sairastanut Hilkka Typpi

Visva paljastaa ruton

Asiantuntijoiden mukaan jänisrutto saattaa olla vaikea diagnosoida, jos oireilu keskittyy keuhkoihin tai on pelkkää kuumeilua. Sen sijaan visvova puremajälki ja turvonneet imusolmukkeet yhdessä kuumeen kanssa paljastavat ruton.

Lääkärillä on hyvä olla diagnoosin tueksi tieto siitä, onko alueella liikkeellä jänisruttoa. Verikokeiden ongelma on, että niissä havaitaan tauti vasta kolmen viikon kuluttua taudin alkamisesta.

Hilkka Typpi asuu Keski-Pohjanmaalla, jossa jänisruttotapauksia on tavattu runsaasti tänä vuonna. Tänä vuonna tautia on todettu 30 tapausta, kun viime vuonna niitä oli vain neljä. Jänisruttoa esiintyy jatkuvasti Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.