Halloween on suomalaisempi kuin luulitkaan

Kekri oli suomalainen sadonkorjuun juhla, jossa kierrettiin talosta taloon pyytämässä ruokaa. Kekrinyönä myös vainajat olivat liikkeellä, kuten kelttiläisperäisessä halloweenissakin.

Kuva: AP

Tänään keskiviikkona vietetään halloweenia varsinkin Yhdysvalloissa. Halloween onkin mielletty ennen kaikkea amerikkalaiseksi juhlapyhäksi, mutta sen taustalla ovat kuitenkin vuosituhansia vanhat eurooppalaiset perinteet. Myös Suomessa on vietetty vastaavaa syksyn juhlaa erityisesti maatalousyhteiskunnassa.

Halloweenia, all hallows eve eli kaikkien pyhien aattoa, vietetään lokakuun viimeisenä päivänä. Se edeltää nimensä mukaisesti kaikkien pyhimysten päivää. Suomeksi nimeä on ollut vaikea kääntää - on ehdotettu muun muassa haamuaattoa, kurpitsajuhlaa ja kummitusjuhlaa, mutta mikään niistä ei ole vakiintunut.

Haamuaaton taustalla on kelttiläinen samhain-juhla, jota vietettiin läntisen Euroopan, ennen kaikkea Brittein saarten alueella ennen kristinuskon saapumista. Joidenkin arvioiden mukaan halloweenia juhlittiin ensimmäisiä kertoja jopa 4 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kansanperinteen mukaan juhla oli kuoleman herran juhla. Ei ole tiedossa, kuuluiko vainajien muistaminen jo esikristilliseen perinteeseen, mutta kristinuskon myötä kuolleet liittyivät halloweeniin.

Osassa halloweenin perinteitä näkyy yhä myös roomalaisaikainen sadonkorjuun juhla pomona. Pomona-juhlassa erityisesti omenat olivat tärkeässä roolissa.

Paavi Gregorius IV muutti vuonna 835 kaikkien pyhien päivän ensimmäiseksi marraskuuta. Taustalla oli halu kristillistää pakanallistaustaiset sadonkorjuujuhlat.

Suomessa kekri

Suomessa vietettävä pyhäinpäivä on käytännössä kristillistä perinnettä ja siten vietoltaan hyvin eri tyyppinen kuin amerikkalainen halloween. Meillä on kuitenkin vietetty syksyisin myös vastaavaa sadonkorjuun juhlaa, kekriä.

Kekri oli talonpoikaisyhteiskunnassa vuoden tärkeimpiä juhlia. Sitä kuvaa sananlasku "Herrain joulu, talonpojan kekri." Juhlintaan liittyi syömistä ja monia perinteitä, jotka nyky-yhteiskunnassa ovat saaneet paikkansa lopulta joulun- tai uudenvuodenvietossa. Kekri olikin maatalousyhteiskunnan vuoden päätösjuhla eli siten uudenvuoden juhla.

Kekrin aikaan talosta taloon kiersi nurin päin käännettyyn turkkiin ja muihin kapineisiin  pukeutuneita "kekripukkeja". He uhkasivat hajottaa uunin, elleivät saaneet kestitystä. Ruoka tai viinaryyppy riitti lepyttämään kekripukit ja kyörittäret.

Suomessakin uskottiin, että vainajat ja pyhät liikkuivat elävien parissa kekriyönä. Heitä varten jätettiin esille ruokaa ja juomaa yön ajaksi.

Kurpitsalyhty olikin nauris

Yksi halloweenin tunnuspiirteitä on irvistäväksi naamaksi kaiverrettu kurpitsalyhty, englanniksi Jack O'Lantern. Perimätiedon mukaan Jack teki paholaisen kanssa sopimuksen, jonka mukaan hän ei joutunut helvettiin. Jack jäi siten ikuisesti maan päälle tuomituksi kuolemansa jälkeen. Paholainen kuitenkin sääli häntä sen verran, että heitti hehkuvan hiilen, jonka Jack laittoi lyhdyksi onttoon nauriiseen.

Lyhtyjä kaiverrettiinkin alun perin nauriista. Kun eurooppalaiset muuttivat Yhdysvaltoihin, lyhtyjä alettiin kaivertaa isommasta ja helpommin työstettävästä kurpitsasta.