Mielenterveyden ongelmat suurin syy työkyvyttömyyteen

Pitkittynyt työkyvyttömyys on suurimpia haasteita työurien pidentämiselle. Keski-Suomessa työkyvyttömyyseläkkeellä on yli kymmenen tuhatta ihmistä. Määrä kasvoi viime vuonna yli tuhannella.

työkyvyttömyys
Miehen varjokuva sivuprofiilista.
Arja Lento / Yle

Suomalaisten keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää laskee erityisesti työkyvyttömyyseläkkeiden suuri määrä ja aikainen alkaminen. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä on 52-vuotta ja se alentaa yleistä eläkeikää merkittävästi.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä suurin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin ovat mielenterveyden häiriöt, jotka ovat syynä useampaan kuin joka kolmanteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Osuus on sama kuin koko maassa.

Mielenterveysongelmien osuus on kuitenkin ollut laskussa, ja esimerkiksi masennus on työkyvyttömyyden syynä aiempaa harvemmin.

- Meillä on ollut erittäin suuria valtakunnallisia hankkeita ja projektej masennuksen varhaisen hyvän hoidon edistämiseksi, toteaa Työeläkevakuuttajat TELA ry:n työterveyshuollon erikoislääkäri Tiina Kaarne.

Toiseksi suurin syy ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, joiden perusteella on myönnetty vajaa kolmannes työkyvyttömyyseläkkeistä.

Ei enää joko - tai

Aikasemmin työkyvyttömyys on määritelty niin että sairautta hoitava lääkäri toteaa diagnoosin, hoidon ja ennusteen. Nyt lakimuutos edellyttää myös työterveyslääkärin lausunnon 90 päivää kestäneissä sairauspäivärahapäätöksissä.

Suomessa on usein ajateltu, että ihminen on joko-tai - työkykyinen tai työkyvytön. Lakimuutos tuokin joustoa esimerkiksi tilanteisiin, joissa työntekijä pystyisi tekemään töitä osittain.

- Jos ihminen odottaa esimerkiksi lonkkaleikkausta, hän voi hyvinkin olla osittain työkykyinen sinä aikana. Silloin työterveys voi olla yhteydessä työnantajaan, eikä turhia poissaoloja tule, Kaarne sanoo.

Lisäksi pitkältä sairausvapaalta töihin palaavan saattaa tarvita tukea. Kaarne arvioi, että jopa neljännes työkyvyttömyysjaksojen pitkittymisistä voitaisiin välttää aktiivisilla töihin paluun tukitoimilla.

Tavoite on tiivistää terveydenhuollon yhteistyötä ja edistää ihmisten pääsyä kuntoutuspoluille. Vastuu on työntekijällä, mutta palkanmaksajaltakin vaaditaan joustoa.

- Olisi hyvä jos työntantajat yrittäisivät pitää kremppaisistakin kiinni. Jos nuori ihminen jää työkyvyttömyyseläkkeelle, se maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa, Kaarne sanoo.