1. yle.fi
  2. Uutiset

Pönkijä löytää aarteen vaikka ojasta

Se edellyttää, että kulkee koko ajan tuntosarvet ojossa. Palkintona on suorastaan peppimäinen olo.

ilmiöt
Nainen tavoittelee osittain lumen alla olevaa rottinkiesinettä.
Toni Pitkänen / Yle

Siirtolavat, kaupunkimetsiköt, tienvarret ja roska-astiat. Ne vetävät puoleensa kuopiolaista Virve Vauhkosta kuin magneetti rautaa.

Vetovoimaa selittää Vauhkosen harrastus, pönkiminen. Se on vähän niin kuin tonkimista, muttei kuitenkaan.

- Tonkiminen on likaisempaa. Minä en varsinaisesti dyykkaa; auo jätepusseja tai muuta. No, metsästä joskus kaivelen, mutta silti tämä on on vähän niin kuin siistimpää touhua, intomielinen pönkijä selvittää.

Vauhkonen muistaa pönkineensä aina.

- Pienenä tyttönä jo kurottelin lehtienkeruulaatikoihin löytääkseni kauniita kuvia. Ja ehkä olen aina haalinut tavaraa perässäni. Ei minulla liikaa sitä ole, enkä toki ota kaikkea vastaan. En siis ole hamstraaja, ainakaan omasta mielestäni, Vauhkonen nauraa.

Ikinä ei tiedä mitä vastaan tulee. Kun teen löytöjä, minut valtaa peppimäinen ilo: "Jippii, löysin rihmarullan!

pönkijä Virve Vauhkonen

Ilmainen pöngintä parasta

Vauhkonen korostaa, että kaikilla häneltä löytyvillä tavaroilla on oma tarinansa.

- Mieltäni kiehtoo aina, miksi joku hankkinut ja heittänyt pois minkäkin tavaran. Se tuo rosoisuutta nykyajan kliiniseen elämänatapaan. Sitä paitsi ihmiset heittävät paljon pois tosi hyvää tavaraa.

Luonnollisesti Vauhkonen kiertää aktiivisesti myös kirpputoreja.

- Yhteen aikaan minulla oli myös huutokauppakausi, mutta viime aikoina olen harrastanut enemmän ilmaista pönkimistä.

Vauhkonen muistuttaa, että ennen harrastuksen aloittamista kannattaa selvittää, mistä pönkiminen on sallittua. Esimerkiksi kierrätyspisteitä ei saa mennä pönkimään.

Koko maailma on aarreaitta

Vauhkonen kertoo kulkevansa koko ajan ikään kuin tuntosarvet päässä.

- Saatan työmatkalla huomata, että metsässä kimaltaa jokin. Sillä tavoin olen löytänyt muun muassa yhden upean lipaston, Vauhkonen iloitsee.

Vauhkonen on ilahtunut myös tavasta, joilla esimerkiksi taloyhtiöt ovat ryhtyneet kierrättämään.

- Joissain taloissa on lavoja, jonne voi viedä itselle tarpeettomat mutta edelleen käyttökelpoiset tavaransa. Myös joissain kirjastoissa on kokeiltu vastaavaa.

Vauhkosen pönkimiä aarteita ei edes kannata ruveta luettelemaan, käytännössä lähes kaikki esineet hänen kotonaan on löydetty käytettyinä.

- Pieni jännityksen viehätys on aina läsnä. Ikinä ei tiedä mitä vastaan tulee. Kun teen löytöjä, minut valtaa peppimäinen ilo: "Jippii, löysin rihmarullan!" Koko maailma on minulle aarreaitta.

Lue seuraavaksi