Islannin ilmavalvonnasta ristiinvetoa useissa Pohjoismaissa

Myös Ruotsissa ja Islannissa on kriittisiä mielipiteitä yhteispohjoismaisesta ilmavalvonnasta Islannissa. Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt kuitenkin vakuuttaa, että Ruotsissa Islannin ilmavalvontaan osallistumista kannatetaan laajasti.

politiikka

Pohjoismaiden ulkoministerit ovat jatkaneet Helsingissä keskustelua Suomen ja Ruotsin osallistumisesta Islannin ilmavalvontaan yhdessä Norjan kanssa. Hankkeella on epäilijänsä joka maassa, myös Islannissa.

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt kertoi aamupäiväisen yhteiskokouksen jälkeen, että Ruotsissa Islannin ilmavalvontaan osallistumiselle on laaja tuki.

- Vastaan on oikeastaan vain vasemmistopuolue, jolla on varsin marginaalinen merkitys ruotsalaisessa politiikassa. Hehän ovat kaikkea vastaan, laajasti ottaen myös pohjoismaista yhteistyötä vastaan. Mutta muuten hankkeesta vallitsee laaja konsensus, Bildt totesi.

Bildtin suomalainen kollega Erkki Tuomioja (sd.) taas muistutti, että ilmavalvonnasta päättää lopullisesti eduskunta. Suuria ulkopoliittisia muutoksia hanke ei merkitsisi.

- Ja niihin jatkuviin kysymyksiin, muuttaako tämä Suomen Nato-suhdetta ja osallistummeko johonkin Baltia-ilmavalvontaan, on varsin selkeä vastaus: ei, Tuomioja sanoi.

Islantia itseään edusti kokouksessa ulkoministerin sijasta vasemmistopuolueeseen kuuluva elinkeinoministeri Steingrimur Sigfuusson. Hän joutui vastaamaan kysymykseen, mitä Suomen ja Ruotsin osallistuminen merkitsee Islannin ilmapuolustukselle.

- Olen ehkä väärä ihminen vastaamaan, koska vastustan yhdessä puolueeni kanssa Natoa. Voimme mielestäni hyvin argumentoida, että hankkeelle ei ole suurta tarvetta, islantilaisministeri kertoi.

Ulkoministerit käyttivät kahta eri käsitettä: "air policing", joka tarkoittaa sitä, että aseistettu hävittäjäkone heiluttaa siipiään ilmatilaan, kertoo koneen olevan väärässä ilmatilassa ja kehottaa sitä poistumaan, ettei tarvitse avata tulta. Tämä on jäämässä norjalaisten huoleksi. Valvonta- ja tunnistelennot taas tarkoittavat lähinnä valokuvausta ja tietojen välittämistä toisille.

Ulkoministeri Tuomioja ei pidä kovin todennäköisenä, että todellista tarvetta ilmenisi kolmen viikon aika vuonna 2014, koska kukaan ei ole koskaan loukannut Islannin ilmatilaa toisen maailmansodan jälkeen.