Jännittävä musiikki pakottaa aivot etsimään uhkia

Musiikki vaikuttaa voimakkaasti, koska se vetoaa alkukantaisiin tapoihimme reagoida. Nopeatempoinen musiikki nostaa pulssia tahtomattamme. Jännittävä musiikki puolestaan hälyttää aivorungossa vaaran vuoksi. Elokuvamusiikki perustuu näihin tottumuksiin.

kulttuuri
Kuusi magneettikuvaa ihmisaivoista.
Tietokoneanimaatiossa näkyy, miten tangon kuuntelu vaikuttaa aivoihin. Punaiset alueet ovat aktiivisia ja siniset epäaktiivisia alueita.Petri Toiviainen

Elokuvamusiikin pitää tulla luihin ja ytimiin.

Panu Aaltio

Elokuvamusiikki säestää elokuvan tunteita ja tapahtumia. Samalla se myös muuttaa kuvien sisältöjä. Uuden Matila & Röhr-elokuvanMetsän tarinaharmiton luontokuva muuttuu mystiseksi elokuvasäveltäjän käsissä.

Kuvissa punarinta tepastelee parin lumihiutaleen keskellä. Musiikin tuleessa kuvaan punarinta vaikutta hätääntyneeltä. Tämä on takatalvi.

- Kun musiikki tulee tähän kuvaan, metsässä alkaakin olla yhtäkkiä jotain taikaa, kuvailee säveltäjä Panu Aaltio.

Jännityselokuvan musiikki pelaa alkukantaisilla reaktioilla

Tuomas Eerola.
Tutkija Tuomas Eerola on tutkinut musiikin ja tunteiden suhdetta.Yle

- Katsoja ei voi käyttää kauheasti energiaa musiikin tulkintaan. Sen pitää tulla luihin ja ytimiin, sanoo säveltäjä Panu Aaltio.

Musiikin tunteita herättävä vaikutus johtuu juuri sen kyvystä mennä luihin ja ytimiin. Asiaa on nimittäin tutkittu.

- Kaikkien ihmisten fysiologia ympäri maailmaa toimii samalla tavalla. Sen takia musiikki on niin tehokasta, koska se herättää meissä primitiivisiä reaktioita, selittää tutkija Tuomas Eerola Jyväskylän yliopistosta.

Esimerkiksi yllättävät äänet saavat aivomme etsimään uhkia ympäristöstä. Jännittävä elokuvamusiikki perustuukin juuri ennakoimattomuuteen ja outouteen.

Panu Aaltio kertoo esimerkin elokuvasta Syvälle salattu.

- Musiikki ryhtyy värittämään periaatteessa ihan arkisia kohtauksia, ilman musiikkia niissä ei olisi välttämättä mitään omituista. Se painottaa alla piilevää uhkaa ja korostaa esimerkiksi näyttelijä Krista Kososen katseita.

Musiikki herättää tunteita - tahdot sitä tai et

Kun pistää drum and bass -raidan soimaan niin väistämättä pulssi nousee, vaikkei sitä tarkottaisikaan.

Tuomas Eerola

Musiikki vertautuu puhutun äänen painoihin eli sanattomaan viestintään - nimenomaan tunteisiin.

- Niin puheessa kuin musiikissakin ääni sisältää meidän koetut tunteemme. Esimerkiksi puheessahan kuulee heti, kun joku on kiivas tai ymmärtää, kun joku yrittää iskeä sinua. Samoin musiikista kuulee esimerkiksi, kun se on rauhoittavaa tai surullista tai aggressiivista, selittää Tuomas Eerola.

Kaikkea musiikin voimaa ei kuitenkaan pysty selittämään.

- Tämä on tunteiden hienosäätöä välillä: joku kohtaus on melkein oikein, mutta joku vielä on vähän pielessä. Mutta sitten kun muuttaa yhden äänen, tunne on parempi, sanoo säveltäjä Panu Aaltio.

Panu Aaltio.
Säveltäjä Panu Aaltion mielestä elokuvamusiikki on tunteiden hienosäätöä.Yle

Osa musiikin herättämistä reaktioista on niin alkukantaisia, etteivät ne riipu tahdosta.

- Helpointa on vaikuttaa vireystilaan. Kun tempoa on paljon, esimerkiksi kun pistää drum and bass -raidan soimaan niin väistämättä pulssi nousee, vaikkei sitä tarkottaisikaan.

Elokuvasäveltäjä on musiikin tunteellisuudelle erityisen herkkä.

- Mä olen jatkuvasti elokuvateatterissa tippa silmässä. Mä olen hyvin helppo nakki, kyllä se toimii mulle. Ja jos ei toimisi, niin olis varmaan vaikea tehdä tätä.