Vanhuksia yhä useammin ruokajonoissa

Vanhusten taloudellinen hätä on kasvanut. Esimerkiksi Helsingissä vanhuksia on aiempaa useammin ruoka-avun asiakkaina.

Kotimaa
Pelastusarmeijan ruokajono
YLE

Diakoni Vuokko Strandvik avaa oven herttoniemeläisessä kerrostalossa. Hän on tullut tapaamaan 87-vuotiasta Helny Eklöfiä ja mukana on jälleen ruokaa. Sama toistuu kerran viikosssa.

Eklöf saa kaupungilta kotiapua aamulla ja illalla. Hän ei ole raaskinut ostaa itselleen lounaspalvelua, sillä se maksaisi 11 euroa päivässä.

Joskus aterioiden väliin jäävä aika on hyvinkin pitkä.

- Hoitajat keittävät aamupuuron kymmenen aikaan, että sehän on jo melkein lounasaika, Eklöf toteaa.

Ruoka ja lääkkeet vievät leijonanosan eläkkeestä

Viime vuoden maaliskuussa Suomessa tuli voimaan takuueläke. Eklöfin eläkettä se nosti muutamalla kympillä.

Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi ruuan hinta on noussut – Pellervon taloustutkimuksen mukaan tänä vuonna jo 4,5 prosenttia.

- Viimeksi kun kävin kaupassa, minulta meni normaaleihin ruokaostoksiin 60 euroa, se on kamalasti. Ja vielä enemmän menee lääkkeisiin. Apteekki on kaikkein suurin menoerä, Eklöf sanoo.

Seurakuntien diakoniatyöllä on koko ajan enemmän Helny Eklöfin kaltaisia, vähällä rahalla toimeentulevia vanhuksia.

Kriisirahastosta maksetaan vanhusten laskuja

Diakoniatyöhön turvaudutaan kun yhteiskunnan tuki ei riitä. Niin näyttää käyvän yhä useammin, takuueläkkeestä huolimatta. Viime vuonna kirkko antoi suoraa taloudellista apua joko ruokakuponkeina tai rahana 7,5 miljoonaa euroa.

Vuodesta 2007 asti määrä on on ollut tasaisesti kasvussa. Lähes 42 prosenttia diakoniatyön asiakkaista on eläkeläisiä.

- Myllypuron elintarvikejakelussa on paljon vanhuksia ja heidän määränsä lisääntyy koko ajan. Uutta on se, että seurakuntayhtymän kriisirahastosta on jouduttu hakemaan vanhuksille laskunmaksuapua, diakoni Vuokko Strandvik kertoo.

Yksinäinen köyhä jää piiloon

Helny Eklöfin vahvuus on se, että hän uskaltaa puhua talousongelmistaan. On myös hiljaisia, köyhiä vanhuksia.

- Hei eivät hae apua ja heille rahojen riittämättömyys saattaa aiheuttaa häpeää, Strandvik sanoo.

Köyhyys ja yksinäisyys nivoutuvat, kun rahattomuus saa jäämään kotiin. Saattajan palkkaaminen maksaa, taksi maksaa.

- Pitäisi olla enemmän kanssakäymistä. Minulla oli tässä vastikään vanha tuttu kylässä. Olin onnellinen pelkästään siitä, kun se kaveri hengitti tässä mun sohvalla. Yksinäisyys on kaikkein kauheinta, Eklöf sanoo.