1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Neuvostoliitto Kansallisteatterin hampaissa

Kansallisteatterin Neuvostoliitto-projekti on herättänyt ristiriitaisia tunteita. Hanke on poikinut kokoillan näytelmän, jonka materiaalia on kerätty palvelutalojen ikäihmisiltä.

Kuva: Yle

Mi Grönlund, Jussi Lehtonen ja Ilja Peltonen tapailevat näyttämöllä rytmiä neuvostoiskelmän tahtiin. Meneillään on Neuvostoliitto-näytelmän harjoitukset Kansallisteatterin Willensaunassa.

Askeleet ovat harjoituksissa vielä hieman haussa, mutta määränpäästä ei ole epätietoa: tämä porukka on matkalla Neuvostoliittoon.

”Sohaisitte muurahaispesää”

Kansallisteatterin Kiertuenäyttämö on sohaissut muurahaispesää.

Se on valmistanut Neuvostoliitosta näytelmän, joka perustuu palvelutalojen ikäihmisten haastatteluihin.

Viime keväänä alkanut projekti on heittänyt Kiertuenäyttämön eri puolille Suomea eri palvelutaloihin.

Ikäihmisten kanssa on käyty läpi Neuvostoliittoon liittyviä muistoja.

- Ensimmäisen palvelutalossa meille todettiin, että nyt olette sohaissut muurahaispesää, Kiertuenäyttämön taiteellinen suunnittelija ja näyttelijä Jussi Lehtonen kertoo.

Projekti on herättänyt myös kysymyksen näyttelijöiden poliittisuudesta.

- Meiltä kysyttiin, että oletteko te nyt sitä Kansallisteatterin vasemmistosiipeä. Olemme yrittäneet selittää, että aihe ei ole meille vasemmisto- tai oikeistoasia, Lehtonen selvittää.

Taistolaisuudesta hankala ottaa kiinni

Jussi Moilan kirjoittamassa näytelmässä Neuvostoliittoa tarkastellaan kolmen sukupolven kautta.

Olemme yrittäneet selittää, että aihe ei ole meille vasemmisto- tai oikeistoasia.

Tarina alkaa 30-luvun Neuvostoliittoon loikanneesta elintasopakolaisesta ja päättyy 70-luvun taistolaisuuden kautta tähän päivään.

- Aloimme koostaa näytelmää työryhmällä, jolla ei ole suoraa suhdetta Neuvostoliittoon, kuten minulla. Olin 17, kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta. Ohjaaja ja kirjailija ovat vielä nuorempia, Lehtonen muistuttaa.

Kiertuenäyttämön vetäjälle lankesi 70-luvun taistolaisen rooli.

- Olen itse yrittänyt perata tätä 70-luvun sotkua.  Siitä on tosi vaikea saada sukupolveni edustajan kiinni, koska en ole taistolaiskodista. Kotonani Neuvostoliitto ei ollut vaihtoehto. Se oli vain uutisissa, rautaesirippu, ehdoton seinä, Lehtonen toteaa.

Neuvostoliitto elää mielikuvina

Näytelmän kolmekymppiselle ohjaajalle Neuvostoliitto toi mieleen Stalinin vainot ja opiskelijaelämän ennen kuin hän ryhtyi ohjaamaan teosta.

- Samaistin Neuvostoliiton 60- ja 70-luvun nuorison toivioretkeen. joka sitten ehkä kiinnittyi Neuvostoliittoon. Synnyin vuonna 1981 ja haistoin tavallaan niistä bileistä vain lopun, Juhana von Bagh kertoo.

Kansallisteatterin Neuvostoliitto-projekti on jo ehtinyt nostaa tunteita pintaan.

Näytelmästä on esitetty miniversiota Neuvostoliitto – tarina Uskosta palvelutaloissa eri puolilla Suomea.Se keskittyy 30-luvulla Neuvostoliittoon paremman elämän toivossa loikanneen Uskosta elämäntarinaan.

- Osa oli sitä mieltä, että annoimme liian positiivisen kuvan, osalle kuva Neuvostoliitosta oli liian negatiivinen, Lehtonen toteaa.

Palaute on ollut vuolasta.

- Se on käynyt hyvin ilmi tässä projektissa, että Neuvostoliitto on vaiettu asia. Sisällissodan jälkeen punainen puoli vaiettiin, heitä ei saanut olla olemassa. Toisen maailmansodan jälkeen ei saanut olla isänmaallinen, siksi Neuvostoliittoon liittyy myös niin paljon vihaa. Lehtonen toteaa.

Projektista syntynyt kokoillan näytelmä _Neuvostoliitto _tulee ensi-iltaan 9. marraskuuta.