Hyppää sisältöön

1800-luvun Rauma oli merikarhujen kaupunki

Joka kolmas raumalainen oli 1800-luvun puolivälissä merimies, kertoo tuore väitöstutkimus. Raumalaiset purjehtivat kaikilla maailman merillä. Merimies ei kuitenkaan aina rikastunut matkoillaan.

Kuva: MSTU

Uusi väitöstutkimus kertoo, että Rauma eli 1800-luvulla merenkululla. Joka kolmas raumalainen oli 1800-luvun puolivälin tienoilla merimies.

Enimmillään merimieshuoneen kirjoihin oli kirjattu 1000 henkilöä, mikä tarkoittaa noin 40 prosenttia Raumalle henkikirjoitetusta väestöstä.

Jari Lybeck on tarkastellut väitöstyössään 1800-luvun puolivälin merimiehiä ja heidän perheitään. Rauma sai 1830 tapulioikeudet, minkä jälkeen raumalaiset laivat alkoivat purjehtia eri puolille maailmaa. Esimerkiksi Englantiin ja Välimerelle vietiin puutavaraa. Suomeen tuotiin muun muassa suolaa.

Raskasta ja vaarallista työtä

Merimiehet pestattiin vuonna 1844 perustetulla merimieshuoneella. Se valvoi merimiesten palkkaamista, piti kirjaa merimiehistä ja auttoi köyhyydessä eläviä merimiehiä.

Merimiesten työ oli raskasta ja vaarallista. Väitöstutkimuksen mukaan kuri laivoilla oli kovaa, ruoka huonoa ja palkkataso muihin maihin verrattuna matala. Monet merimiehet karkasivatkin laivoistaan.

1840-luvun alusta 1870-luvun alkuun kestävällä ajanjaksolla raumalaislaivoista karkasi 270 merimiestä. Sama ilmiö näkyi muidenkin suomalaiskaupunkien laivoilla: esimerkiksi Turussa karkaamisprosentti laivoilta oli eräässä vaiheessa 30 %.

Nuorten miesten ala

Tutkimuksen mukaan merimiehen ammatti oli usein vain läpikulkuammatti. Meriä seilattiin muutama vuosi, ja sen jälkeen lähdettiin muihin töihin.

Merille lähdettiin yleensä nuorena. Ensikertalaiset olivat useimmiten alle 19-vuotiaita. Nuorimmat olivat merille lähtiessään 10 vuotta vanhoja.

Vuonna 1870 viidennes raumalaisista miehistön jäsenistä oli täyttänyt 40 vuotta. Raumalaiset merimiehet olivat todennäköisesti siis keskimääräistä iäkkäämpiä.

Merenkulku ei taannut kaikille hyviä tuloja. Osa pystyi ostamaan oman talon - heitä oli merimiehistä noin viidennes. Toisaalta osa eli köyhyydessä. Merimiehet eivät olleet väitöksen mukaan yhtenäinen ryhmä, eikä heistä voi tutkija Lybeckin mukaan puhua esimerkiksi yhtenäisenä yhteiskuntaluokkana.

Jari Lybeckin suomen historian alaan kuuluva väitöskirja "Rauman merimiesväestö purjehduksen kasvun vuosina 1840-luvulta 1870-luvulle" tarkastetaan lauantaina 10. marraskuuta Turun yliopistossa. Lybeck on syntynyt vuonna 1958 Raumalla.

.
.