Finanssialan Keskusliitto: Pankkivero saattaisi nostaa lainamarginaaleja

Pankkiverosta suurin osa lankeaisi Nordean maksettavaksi. Tavalliselle pankkiasiakkaalle pankkivero näkyisi kasvavina maksuina ja suurempina korkomarginaaleina.

Suomalaisilta pankeilta ja ulkomaisten pankkien suomalaisilta tytäryhtiöiltä kerättävä pankkivero toisi valtion kassaan vuodessa 170 miljoonaa euroa. Finanssialan Keskusliiton pääekonomisti arvioi, että tämä on lakiluonnoksen kipein kohta pankeille.

- Pankkiala haluaisi, että kyseessä olisi rahastoitava maksu, jota voitaisiin tulevaisuudessa käyttää mahdollisten pankkikriisien hoitoon. Tämä olisi siis linjassa sen kanssa, mitä EU-tasolla ollaan parhaillaan suunnittelemassa, sanoo pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

EU:ssa on tällä hetkellä käsittelyssä direktiiviesitys, jonka mukaan kaikkiin EU-maihin pitäisi perustaa kansallinen rahoitusjärjestelmä tulevien kriisien varalta. Järjestelmässä maksut kerättäisiin pankeilta etukäteen ja niiden pitäisi heijastaa pankkien toimintaan liittyviä riskejä.

Valtiovarainministeriön luonnoksessa esitetään, että pankkiveron suuruus perustuisi pankin vakavaraisuuden mukaan laskettuihin pankin riskeihin.

- Tästä näkökulmasta tämä ehdotettu maksuperusteisuus vaikuttaa loogiselta ja heijastaa niitä riskejä, joita pankkitoimintaan liittyy, arvioi Mattila.

Suomalaispankeille pankkivero merkitsisi siis lisämenoja vuosittain. Mattila laskee, että viime vuoden lopun tilanteen perusteella Nordea Suomi maksaisi 170 miljoonasta eurosta yli puolet, OP-Pohjola-ryhmä noin viidenneksen ja Sampo Pankki kymmenesosan.

- Kyllä ala näkee tämän tietysti eräänlaisena raippaverona. Ja pankkiala nimenomaan on ajanut sitä, että Suomessa pitäisi odottaa tätä EU-tason ratkaisua, eikä lähteä tekemään omia kansallisia ratkaisuja. Tässä mielessä se, että ehdotetaan puhdasta veroa eikä tällaista vakausmaksutyyppistä rahastoitavaa järjestemää, on ilman muuta huono asia.

Pankkiverolaki olisi määräaikainen eli se olisi voimassa vuosina 2013-2015. Pankkien lisäksi lisämenoja tulisi tavallisille pankkiasiakkaillekin.

- Silloin kuin koko alaan kohdistuu tällainen yhteinen vero, niin tavalla tai toisella se siirtyy pitkälti asiakkaille maksujen ja suurempien korkomarginaalien muodossa. Viime kädessä tämä riippuu tietenkin siitä, mikä on kilpailutilanne, sanoo Mattila.