Työministeri muurasi bioöljylaitosta - betoni lensi linssiin

Pohjois-Karjalassa tuotetaan vuoden kuluttua metsähakkeesta bioöljyä, joka lämmittää yli 10 000 pientaloa lähinnä Etelä-Suomessa. Näin vähenee saastuttavan raskaan polttoöljyn käyttö. Työministeri Lauri Ihalainen oli innokas bioöljylaitoksen peruskiven muuraaja.

Kotimaa
Työministeri Lauri Ihalainen sai betonin lentämään kameroiden päälle.
Janne Ahjopalo / Yle

Harvinaisen bioöljylaitoksen rakentaminen etenee Joensuussa. Laitoksen peruskivi muurattiin perjantaina ministerivoimin, kun paikalle saapui työministeri Lauri Ihalainen (sd.). Ihalainen muurasi niin innokkaasti, että betoni lensi kuvaajien päälle.

Fortumin bioöljylaitoksen havainnekuva.
Havainnekuva bioöljylaitoksesta, joka tulee nykyisen voimalan viereen.Metso

Energiayhtiö Fortumin laitos tuottaa bioöljyä, jota kuljetetaan lähinnä eteläsuomalaisiin kaukolämpötalouksiin. Saastuttavaa raskasta polttoöljyä korvaavaa bioöljyä tehdään suoraan pohjoiskarjalaisesta metsästä.

Raaka-aineen suhteen laitos ei ole nirso.

Timo Partanen

- Raaka-aineen suhteen laitos ei sinällään ole nirso, että raaka-aineena voidaan käyttää kaikenlaista puuta eri muodoissaan. Ei tarvitse olla havupuuta tai lehtipuuta, vaan voi olla metsäraaka-ainetta mitä vain, kun täyttää RES-direktiivin kestävyysvaatimukset. EU on halunnut varmistaa, että tuotannossa käytettävä raaka-aine on kestävästi korjattu, selventää Fortum Heat Itä-Suomen aluejohtaja Timo Partanen.

Lajissaan maailman ensimmäinen yhteistuotantolaitos

Bioöljylaitos tulee nykyisen sähköä ja lämpöä tuottavan voimalan viereen, mikä on ainutlaatuista.

- Tällaista vastaavaa laitosta, joka on yhdistetty olemassaolevaan sähkön- ja lämmöntuotantolaitokseen ei ole missään muualla maailmassa. Nyt meille tulee maailman ensimmäinen sähkön, lämmön ja öljyn yhteistuotantolaitos, hehkuttaa Partanen.

Joensuun bioöljylaitoksen 50 000 tonnin vuosituotanto vastaa yli 10 000 pientalon lämmitystarvetta Vuoden kuluttua valmistuva laitos työllistää Pohjois-Karjalassa vakituisesti noin 70 ihmistä, kun mukaan lasketaan puuraaka-aineen korjuu ja kuljetus.

Investoinnin kokonaiskustannus on noin 30 miljoonaa euroa, josta Fortum maksaa 20 miljoonaa. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee hanketta 8 miljoonalla eurolla.