Laulujoutsen nousi sukupuuton partaalta kuin feeniks tuhkasta

Suomalaisen luonnonsuojelun menestystarinan pahin vihollinen on tätä nykyä sähköjohto. Vielä 50-luvulla kansallislintua metsästettiin salaa, koska siitä sai viiden kilon paistin.

joutsenet
Kaksi joutsenta virrassa.
Juha Vauhkonen / Yle

Pyhäinpäivän viikonloppuna järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa laaja joutsenten määrän ja törmäysriskien kartoitus. Tarkoituksena on hankkia tietoa joutsenille vaarallisista sähköjohdoista.Birdlife Suomen (siirryt toiseen palveluun)järjestämään kampanjaan voi osallistua kuka tahansa.

Useampi kuin joka toinen raportoitu kuollut laulujoutsen on kuollut sähköjohtotörmäykseen. Luontaisia vihollisia sillä ei juurikaan ole.

Esimerkiksi Kuopion luonnotietelliseen museoon toimitetut joutsenet ovat järjestään sähköjohtoihin törmänneitä yksilöitä. Paikoilla, joissa törmäysriski on suuri, pyritään nykyisen herättämään joutsenen huomio johtoihin asennettavilla huomiopalloilla.

- On huomattu, että se auttaa. Tietenkin maakaapelointi olisi vielä toimivampi keino, sanoo Kuopion luonnontieteellisen museon johtaja Pertti Renvall.

Riistaruokana vielä 50-luvulla

Laulujoutsen metsästettiin Suomessa sukupuuton partaalle 1900-luvun alussa. Laji oli häviämässä Suomesta vielä 1950-luvulla.

- 40- ja 50-luvuilta tiedetään, että koko Suomessa pesi vain 10 - 12 paria Lapin perukoilla. Lintuhan rauhoitettiin jo 30-luvulla, mutta siitä huolimatta sitä metsästettiin vielä sotien jälkeen, tietää Renvall.

- Riistalintuna sitä käytettiin erityisesti Lapissa, jossa ruokaa tarviittiin keväällä, kun ruokavarastot olivat vähissä. Siinä on viitisen kiloa syötävää.

Nyt kiisteltyä eläintä pidetään suomalaisen luonnonsuojelun menestystarinana. Laulujoutsen pesii koko maassa, ja sen kannaksi Birdlife Suomi arvioi noin 10 000 paria.

Lintuhan rauhoitettiin jo 30-luvulla, mutta siitä huolimatta sitä metsästettiin vielä sotien jälkeen.

Pertti Renvall

Monille laji on yhä myyttinen ja arvostettu lintu, mutta osa olisi valmis metsästämään sitä jälleen esimerkiksi linnun pelloille aiheuttamien tuhojen vuoksi. Lisäksi jotkut ovat arvelleet laulujoutsenilla olevan heikentävä vaikutus metsähanhikantoihin.

- Tutkimukset eivät tue tätä. Laulujoutsenten ei ole todettu vähentävän metsähanhikantoja eikä muitakaan vesilintukantoja, museonjohtaja Pertti Renvall sanoo.

Suurin osa talvehtii muilla mailla, Tyyrinvirta varma talvibongauspaikka

Tähän aikaan vuodesta suuri osa esimeriksi Pohjois-Savossa viihtyvistä joutsenista on jo palannut lämpimimmille seuduille sulan veden perässä. Osa linnuista jää kuitenkin talvehtimaan maakuntaan. Yksi varma paikka talviseen joutsenbongaukseen on Tyyrinvirta Rautalammilla.

- Siellä on ainakin 30 vuotta säännöllisesti talvehtinut muutama yksilö.

Valtaosa laulujoutsenista muuttaa talveksi eteläiselle Itämerelle tai Pohjanmerelle Saksaan asti. Ensimmäiset palaavat kuitenkin takaisin jo helmikuussa. Tämän syksyn poikasten on kuitenkin etsittävä uusi pesimäpaikka, sillä heidän vanhempansa eivät siedä toista paria samalle reviirille.

- Viimeistään keväällä aikuiset linnut häätävät poikueen pois, jos ne eivät muuten ymmärrä lähteä.