Kalsium saattaa ehkäistä lisäkilpirauhasten liikatoimintaa

Havainto on kiintoisa, sillä veren kalsiumpitoisuuden kohoaminen on keskeinen lisäkilpirauhasten liikatoiminnan oire.

terveys

Riittävä kalsiumin saanti saattaa ehkäistä lisäkilpirauhasten liikatoiminnan kehittymistä naisilla, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Tulosten perusteella vähän kalsiumia saavat ovat kyseiselle vaivalle alttiimpia, mutta jo suhteellisen pienet lisäykset saannissa liittyvät riskin pienentymiseen. Mahdollisesti kalsiumin riittävyys ravinnossa hillitsee lisäkilpirauhashormonin erittymistä ja siten ehkäisee sairastumista.

Tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä veren kalsiumpitoisuuden kohoaminen on keskeinen lisäkilpirauhasten liikatoiminnan oire. Aiempien tutkimusten mukaan normaali kalsiumin saanti ravinnosta ei pahenna vaivaa, mutta sen vaikutuksia lisäkilpirauhasten liikatoiminnan kehittymiseen on tutkittu vain vähän.

Harvardin yliopiston tutkijat tekivät havaintonsa seuraamalla 58 000 sairaanhoitajaa keskimäärin 22 vuoden ajan. Naisten ruokavaliota ja kalsiumin saantia kyseltiin neljän vuoden välein.

Seurannan aikana hieman alle 300 naista sairastui lisäkilpirauhasten liikatoimintaan, mutta tapaukset eivät jakaantuneet tasaisesti. Naiset, joiden kalsiumin saanti oli keskimäärin 1 000 milligrammaa, sairastuivat noin puolet epätodennäköisemmin kuin naiset, joiden saanti jäi keskimäärin 440 milligrammaan. Suomalaissuosituksissa riittävänä pidetään noin 800 milligramman päiväannosta.

Kalsiumlisiä käyttävien sairastumisriski pieneni jo 500 mg päivittäisannoksilla. Tämä todettiin verrattuna naisiin, jotka eivät käyttäneet kalsiumlisiä.

Tutkimuksessa huomioitiin monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja painoindeksi, mutta nämä eivät selittäneet kalsiumiin liitettyä vaikutusta. On silti mahdollista, että kalsiumin lisäksi jokin muu seikka erottaa riittävästi ja vähän kalsiumia saavia naisia, joten asiaa on tutkittava lisää.

Lisäkilpirauhasten liikatoimintaan sairastuu noin yksi kahdestasadasta, ja yleisin se on yli 60-vuotiailla naisilla. Hoitamattomana se voi kohottaa verenpainetta, altistaa sydän- ja verisuonitaudeille sekä mahdollisesti joillekin syöpätyypeille.

Tulokset julkaistiin British Medical Journalissa.

Lähteet: Duodecim