Väitös: Lehmä on hyödyn väline, mutta samalla ystävä

Jokaisella suomalaisella on jonkinlainen mielikuva lehmästä. Perinteentutkija havaitsi tutkimuksessaan, että usein ihmisen suhde lehmään on hyvin ristiriitainen. Väitöstutkimuksen tekijä uskoo myös, että lehmä säilyttää arvonsa maaseudun symbolina.

Kotimaa
Taija Kaarlenkaski väitöskirja kädessään.
FM Taija Kaarlenkasken väitöskirja tarkastetaan Joensuussa lauantaina.Heikki Haapalainen / Yle

Ihmisen ja lehmän suhde on ristiriitainen, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa lauantaina tarkastettava väitöstutkimus. Filosofian maisteri Taija Kaarlenkaski tutki väitöksessään lehmäaiheisen kirjoituskilpailun tekstejä. Hän pohtii, miten suomalaista lehmäsuhdetta esitetään ja tuotetaan kirjoittamalla.

Aineistoksi Kaarlenkaski valitsi 146 kirjoitusta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Maaseudun sivistysliiton vuonna 2004 pitämään lehmäaiheisesta kirjoituskilpailusta. Omakohtaistakin kokemusta Kaarlenkaskella on lehmistä, sillä hän asui 16-vuotiaaksi asti maitotilalla Keski-Pohjanmaalla. Vaikka viime vuodet hän on pohtinut lehmiä tutkimusmielessä, muistot lapsuudesta ovat vahvat.

- Kyllä lehmä herättää itsessäkin sellaisia sympatian ajatuksia, että jotain sellaista hyvää mieltä herättävää siinä kieltämättä on, Kaarlenkaski kuvailee.

Ristiriitoja ja laajaa tunteiden kirjoa

Ihmisen sanovat, että lehmä on työkaveri tai lehmä on ystävä.

Taija Kaarlenkaski

Kaarlenkasken tutkimissa teksteissä tuli useasti ja selvästi ilmi ihmisen ja lehmän suhteen ristiriitaisuus. Eläin on ensisijaisesti tuotantoeläin, josta saadaan maitoa ja lihaa. Järkiajattelun rinnalla on kuitenkin samanaikaisesti vahva tunnelataus.

- Näihin lehmiin kyllä kiinnytään hyvin vahvasti, koska ne ovat vuosia siellä karjassa ja niistä erottuvat ne persoonallisuudet. Ihmiset sanovat, että lehmä on työkaveri tai lehmä on ystävä, ihan näillä sanoilla. Toisaalta se sama ihminen saattaa sitten kirjoittaa, että kun on ollut hankala lehmä, kova potkimaan ja muuta, niin se on pitänyt laittaa teuraaksi, Kaarlenkaski kertoo aineistostaan.

Teksteissä tulivat ilmi myös muun muassa ristiriidat: alistuneisuus ja päättäväisyys, lempeys ja äkäisyys sekä turva ja pelko.

Lehmällä on hyvä imago maaseudun mannekiinina

Lehmä on myös säilyttänyt asemansa tärkeänä maaseudun symbolina. Lehmän arvo on pysynyt, koska monilla kaupunkilaisillakin on vielä jokin yhteys maaseudulle esimerkiksi sukulaisten kautta.

Varmaan lehmällä näissä mielikuvissa paikkansa on niin kauan, kun on pöydässä maitopurkkeja.

Taija Kaarlenkaski

Lisäksi maitotuotteiden käyttö on runsasta ja laadukas maito on jopa kansallinen ylpeydenaihe. Kaarlenkaski uskoo, että lehmä pysyy maaseudun tunnuseläimenä jatkossakin.

- Varmaan lehmällä on näissä mielikuvissa paikkansa niin kauan, kun on pöydässä maitopurkkeja, maitotuotteita mainostetaan ja on muutamakin lehmä siellä pelloilla kesällä laiduntamassa. Varmaan nämä mielikuvat säilyvät, Kaarlenkaski uskoo.

Taija Kaarlenkasken väitöstutkimus Kertomuksia lehmästä. Tutkimus ihmisen ja kotieläimen kulttuurisen suhteen rakentumisesta tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa lauantaina 10.11.2012.