Asiantuntija: Vesitornien kunto arvioitava viiden vuoden välein

Vesitornien kuntoa seurataan eri paikkakunnilla vaihtelevasti. Valtakunnalliset suuntaviivat säännöllisistä tarkastuksista puuttuvat..

Kotimaa
Vesitornit alaviistosta kuvattuna kahden miehen takana.
Korson vesitorni Vantaalla on muistuttaa hieman Jyväskylässä romahtanutta tornia. Korson torni kunnostettiin viime vuonna.Yle

Jyväskylässä pyhäinpäivänä romahtaneen vesitornin kuntoa oli hiljattain tutkittu. Samaa ei voi sanoa monista muista vesitorneista, joita maassa on kaikkiaan yli 400.

Tornin kunnon kartoittaminen kuuluu omistajan kuten kunnan vastuulle. Omistajilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta säiliöiden mahdollisten vaurioiden säännölliseen seurantaan. Valtakunnallista kuntorekisteriä vesitorneille ei ole.

Silta- ja erikoisrakenteiden asiantuntija Heikki Kapanen ihmettelee, miksei vuotojen ja sortumisten estämiseksi tehtävät tarkastukset ole vesitorneissa yhtä säännönmukaisia kuin siltojen kohdalla. Ne tarkistetaan viiden vuoden välein. Työtä koordinoi koko maanlaajuisesti Liikennevirasto.

- Mielestäni olisi hyvä, että viiden vuoden välein tehtäisiin vesitornille kuntoarvio ja sen perusteella määriteltäisiin tarkemmat tarkastustarpeet ja tarkastusten välit. Siltojen tarkastuksessa tällaisen viiden vuoden tahdin ansiosta onnistutaan seuraamaan vaurioiden etenemistä, Kapanen sanoo.

Hän työskentelee projektipäällikkönä Vahanen Oy:ssä, joka on yksi vesitornien kuntotarkastuksiin erikoistuneista yrityksistä.

- Samaa 1970-luvun betonielementeillä rakentamista edustavat myös monien taloyhtiöiden pysäköintitasot. Esimerkiksi siltojen kohdalla rakenteiden arvioidaan kestävän sata vuotta, mutta on näitä elementtejä jo käyttökieltoonkin ehditty asettaa, Kapanen pohtii.

Ministeriöt, vesilaitokset ja Kuntaliitto pallottelevat vastuuta siitä, kenen kuuluisi laatia valtakunnallinen ohjeistus vesitornien tarkastuksille. Betonijulkisivujen ohjeet ovat olemassa, mutta ne on räätälöity kerrostalojen julkisivuja varten.

Vesilaitosyhdistys on ehdottanut Rakennusinsinöörien liitolle, että vesisäiliöiden saneerauksesta laadittaisiin opaskirja. Sellainen valmistunee aikaisintaan ensi vuonna.

- Jos vesitorneja alkaa näin tipahdella alas, tilanne on mennyt liian pitkälle. Hyvin huolestuneena seuraamme tilannetta, Vesilaitosyhdistyksen apulaisjohtaja Mika Rantu toteaa.