Saksan tiedustelu paljasti suomalaisen veronkiertovyyhdin

Saksan tiedustelupalvelun hankkimista salaisista tilitiedoista on paljastunut myös iso joukko suomalaisia yksityishenkilöitä, jotka ovat verottajan mukaan syyllistyneet veronkiertoon.

A-studio
LGT:n logo seinällä Liechtensteinin linna taustalla.
LGT:n logo Liechtensteinin linnan edessä Vaduzissa.Eddy Risch / EPA

Liechtensteinilaisen LGT-pankin entinen työntekijä myi kuusi vuotta sitten tiedot Saksan tiedustelupalvelulle, ja tiedot päätyivät myös Suomeen. Tiedoista paljastui lähes parinkymmenen suomalaisen yksityishenkilön tilit. Tapaus on suurin suomalaisten yksityishenkilöiden veroparatiisivyyhti.

- Kyllähän näitä tulee esille koko ajan, mutta ei tämmöistä kertarysäystä, Verohallinnon ylitarkastaja Hannu Kuortti kertoo.

Suomen verottajalle LGT-pankin tilitiedot päätyivät vuonna 2008 kansainvälisen tietojenvaihdon kautta, eivät kuitenkaan suoraan Saksasta tai Liechtensteinista.

- Virallista tietojenvaihtokanavaa pitkin ne tulivat, mutta en sitä meidän lähdemaata kerro, Kuortti täsmentää.

Verottajan mukaan kyse on 50 - 60 miljoonan euron veroparatiisisijoituksista. Joukossa on varakkaiden sukujen edustajia, kansainvälisten suuryritysten avainhenkilöitä ja yritysmyynneillä rikastuneita suomalaisia.

Voiko pankilta varastettuja tietoja käyttää todisteena?

Saksan tiedustelupalvelu maksoi varastetuista tilitiedoista 4 - 5 miljoonaa euroa LGT-pankin entiselle työntekijälle Heinrich Kieberille. Liechtenstein Global Trust on Liechtensteinin suurin pankki ja ruhtinasperheen omistuksessa. Tiedoista paljastui satoja varakkaita saksalaisia, jotka olivat piilottaneet varojaan verottajalta.

Suomen verottaja on mätkäissyt kärähtäneille jälkiveroja, ja valtaosa on ne maksanut. Harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen ei hämmästele paljastuneiden pikajuoksua verottajan puheille.

- He varmaan toivovat näin välttyvänsä oikeustoimilta ja julkisuudelta. Jos tapaukset kuitenkin nyt etenevät oikeusistuimiin, heidänkään henkilöllisyytensä ei välttämättä pysy julkisuudelta salassa, Hirvonen sanoo.

Saksassa on käyty oikeutta siitä, voiko varastettuja LGT-pankin tilitietoja käyttää verotuksen perusteena. Tuomioistuimet ovat antaneet luvan tietojen käytölle.

Suomessa asia on parhaillaan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ei näe suoraa estettä tietojen käytölle.

- Keskeinen arviointiperuste on se, arvioidaanko se paikkansa pitäväksi se tieto. Toinen hyvin keskeinen seikka on se, että asianosainen itse saa lausua mitä mieltä hän on asiasta, pitävätkö ne hänen mielestään paikkansa ja onko hänellä jotain muita näkökohtia joita viranomaisen pitäisi ottaa huomioon.

- Sitä onko tieto paikansa pitävää on vaikea arvioida, mutta tuskin Saksan verohallinto aivan tyhjästä maksaa näin suuria summia.

Mäenpään mukaan Suomessa ei ole vielä tällaisista tapauksista oikeuskäytäntöä.

- Tässä mennään varmaan ylimpiin tuomioistuimiin saakka ja haetaan sitä kautta sitä käytäntöä, mutta mitään ehdotonta kieltoa ei ole sille etteikö tällaista tietoa voisi käyttää.

- Erittäin mielenkiintoinen tapaus, Mäenpää pohtii.