Pysäyttävä kuva vaatii onnenkantamoisen

Usein ansiokas valokuva on sekunneista kiinni, ja tilanne ohi ennen kuin herkkää hetkeä saa taltioitua. Tarja Sillanpää ikuisti Yle Keski-Pohjanmaan Nenäpäivä-kalenteriin talvisen latomaiseman - aikaa näkymän ikuistamiseen oli kolmisen sekuntia. Sen jälkeen maaliskuinen iltapäivän valo oli kadonnut.

Kotimaa
Lato talvimaisemassa
Tarja Sillanpää ikuisti utuisen latomaiseman Perhon Kokkonevalla.Tarja Sillanpää

Perholaisen Sillanpään kokemusten mukaan täydellinen ajoitus osuu kohdalle valokuvauksessa melko harvoin. Siksi hän kantaa vapaa-ajallaan kameraa aina mukanaan. Latomaiseman ottamisessa tuli hoppu.

- Talvisen punertava valon kajastus oli hetkessä ohi, mutta kolme kuvaa ehdin näpsäistä. Yksi niistä onnistui nappiin, kertoo perholainen Sillanpää, jonka kaksi maisemakuvaa päätyi Nenäpäivä-kalenteriin.

Perjantaisen Nenäpäivän kunniaksi koottu kalenteri on kasattu keskipohjalaisten lähettämistä luontokuvista. Se on myynnissä kokkolalaisessa Kuvatiimissä ja tuotto menee kehitysmaiden lasten hyväksi.

Hiivatin hyvä kuva!

Sillanpäälle kalenteriin pääsy oli kunnia, etenkin kun rahat menevät hyvään tarkoitukseen. Valokuvaus on kulkenut Sillanpään suvussa kuin "sukuvika", Tarja heittää, jonka veli, Eetu Sillanpää on palkittu ja pitkäaikainen sanomalehti Pohjalaisen lehtikuvaaja.

- Parhaan kannustuksen sain eräästä Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla ottamastani kuvasta Eetulta. Veli kommentoi, että "Hiivatin hyvä, tuosta olisin itsekin ikionnellinen!", muistelee Sillanpää tyytyväisenä.

Elämänsä parhaat kuvat Sillanpään kameralle ovat tarttuneet Perhosta. Mieluiten Sillanpää kuvaisi eläimiä, mutta maisemat osuvat helpoimmin kohdalle. Kovasti kiehtovat myös vanhat rakennukset.

- Hylätyt talot ja navetat, niissä on oma sielu. Kun sen haikean tunnelman saa taltioitua, niin valtaa onnistumisen tunne.

Karhusta se paras kuva vielä tulee

Tarja Sillanpää

Kipinä kuvaukseen syttyi vasta 40-vuotiaana ystävän innoittamana. Nyt Sillanpään tietokoneella on tuhansia kuvia.

Mutta se paras kuva ja suurin onnenkantamoinen - se antaa vielä odottaa itseään. Sillanpäällä on jo tarkka ajatus, mistä se syntyy.

- Karhusta se paras kuva vielä tulee. Olen törmännyt elämäni aikana neljä kertaa karhuun, mutta jännityksestä jäykistyneenä en ole kyennyt sitä kuvaamaan.

Kaikista lähin kohtaaminen karhun kanssa sattui reilu vuosi sitten Salamajärven kansallispuiston läheisyydessä. Sillanpää oli kyykistynyt puron varteen kaloja narraamaan, kun karhu tallusteli paikalle.

- Kontio söi rauhassa karpaloita neljän metrin päässä. Viimein tallusti rauhassa pois - ja muistin onneksi hengittää, naurahtaa Sillanpää.