Tieto-Finlandian ehdokkaat valittu

Palkinnon saajan päättää entinen päätoimittaja Janne Virkkunen. Palkinnon arvo on 30 000 euroa ja se jaetaan 22.11. 2012.

kulttuuri
Teito-Finlandia-ehdokkaat 2012.
Tieto-Finlandiasta kisaa kuusi teosta.Yle Uutisgrafiikka

Vuoden 2012 Tieto-Finlandia-palkinnon ehdokkaiksi on valittu kuusi teosta. Palkintoraatiin kuuluvat viestintäjohtaja Kirsti Lehmusto, viestintäkonsultti Antti Isokangas ja tietokirjailija Raimo Jussila.

Valintalautakunnan puheenjohtaja, Kirsti Lehmusto, kertoi julkistamistilaisuudessa, että raati muistutti itseään jokaisen kokouksen alussa siitä, että ollaan valitsemassa kirjoja, jotka innostavat lukemaan lisää. Monen kirjan kohdalla valitsijat pysähdyivät myös miettimään sitä, onko teos yleistajuinen.

Lehmuston mukaan vuoden tietokirjasadossa kirjoitetaan paljon edelleen sodistamme ja monia uusia näkökulmia on yhä löydetty Mannerheimiin. Elinkeinoelämän tarinoista taas paljastuu, mitkä suvut ovat polvesta toiseen pitäneet yritystoimintansa tehtävänä luoda työllisyyttä maahamme ja missä ovat sukuriidat kalvaneet kasvua. Lähihistoriaa puolestaan luotaavat nyt urbaanit ilmiöt, populaarimusiikin, kaupunginosien ja alakulttuurien muistelmat ja tarinat.

Lilly Korpiolan ja Hanna Nikkasen Arabikeväässä nähtiin selkeä tarina mediassa päivittäin käsitellystä, eri puolilla Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa leimahtelevasta tapahtumasarjasta. Arabikevään jälkeen näkee sotauutiset uudella tavalla.

Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut on valitsijoiden mukaan yksityiskohtainen suomalaisen tuotantoeläimen elämänkaaren kuvaus syntymästä supermarketin hyllylle, mutta samalla tekijä ymmärtää myös niitä ihmisiä, jotka kasvattavat, myyvät ja syövät lihaa elääkseen.

Norsusta nautilukseen taas on upean visuaalinen teos, jonka emeritusprofessori Anto Leikolan tuore ja tietävä teksti sitoo eläinkuvituksen ja löytöretkien kiehtovaksi historiaksi.

Valintalautakunta kysyy, kenen mielestä tieteellisesti pätevän asiantuntijatekstin täytyy olla kankeaa ja kimuranttia? Ei ainakaan kukaan, joka on lukenut venäjän kielen professorin Arto Mustajoen lennokkaita artikkeleita kyrillisestä kirjaimistosta, venäläisestä ruokasanastosta tai suomen ja venäjän eroista ja yhtäläisyyksistä. Kevyt kosketus venäjän kieleen auttaa ymmärtämään kulttuuria, joka on suomalaisille samanaikaisesti läheinen ja kaukainen.

Kylmän sodan aikana Suomi joutui Venäjän karhun kiinteässä syleilyssä tekemään sisä- ja ulkopoliittisia ratkaisuja, jotka ulkomailla tulkittiin suomettumiseksi. Tätä aikaa Jukka Tarkka analysoi kiihkottomasti ja tiivistää asioiden vyöryn ymmärrettäväksi lähihistoriaksi.

Maailmantalous horjahti, Björn Wahlroos herätti ja lintukoto älähti. Kirja toimii raadin mielestä keskustelunavaajana, ja on kirvoittanut myös muita aihetta käsitteleviä syksyn tasokkaita teoksia.