Palomiehet yllättyivät sosiaalisen median tehosta

Viranomaiset hakevat tuntumaa sosiaaliseen mediaan. Nettipoliiseista on saatu jo hyviä kokemuksia, ja nyt myös pelastuslaitokset opettelevat rennompaa tapaa kertoa turvallisuusasioista. Harkinnassa on myös suuronnettomuuksista viestiminen sosiaalisen median palveluissa.

Kotimaa
Mediatoimittaja kuvaa tietokoneella työskentelevää Tampereen aluepelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Veijo Kajania
Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Tampereen aluepelastuslaitos kokeili syyskuussa, miten hyvin tieto suuronnettomuusharjoituksesta leviää Facebookissa. Pelastuslaitoksen väki arveli etukäteen, että päivitykset lukisi muutama kymmenen ihmistä - todellisuudessa kyseisellä viikolla tavoitettiin yli 40 000 tuhatta silmäparia.

- Kyllä yllätti ja yllätti positiivisesti. Se antoi lisää pontta siihen, että ruvetaan vakavasti miettimään, miten tätä Facebookia voidaan käyttää mahdollisessa suuronnettomuustilanteessa. Ei tietenkään missään tavallisessa onnettomuudessa, vaan siinä että miten suuronnettomuudessa viesti menee parhaiten perille, kertoo tiedotuspäällikkö Veijo Kaján Tampereen aluepelastuslaitokselta.

Tampereen onnistunut kokeilu saattaa johtaa valtakunnalliseen käytäntöön. Jatkossa esimerkiksi varoitus tulipalon myrkyllisistä savukaasuista voi lähteä jakoon pelastuslaitokselta yhä useampaa kanavaa pitkin.

- Ei tuijoteta siihen yhteen viestintäkeinoon vaan mietitään sitä mahdollisimman laajasti ja erilaisilla keinoilla, ne tukevat silloin toisiaan, Kaján sanoo.

Tavoitteena lisätä turvallisuutta

Pelastustoimessa on sovittu valtakunnalliseksi linjaukseksi, että sosiaalisen median palveluissa viestitään turvallisuuteen liittyvistä asioista. Näin tavoitetaan niitä ihmisiä, joita perinteinen viestintä ei välttämättä tavoita.

Ihmisiä mekin olemme ja puhumme ihmisille ihmisten kielellä.

Veijo Kaján

- Meidän ensisijainen tavoitteemme on turvallisuusviestintä ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Olemme oppineet, että voimme tätäkin kautta tavoittaa ihmisiä, kertoa asioista hieman rennommin. Ei sormi pystyssä, että näin ei saa tehdä, vaan kerromme huumorillakin esimerkkejä. Tietysti kipeistä asioista ei voi liian humoristisesti puhua, mutta vähän kevyemmällä otteella.

Monet muutkin viralliset tahot hakevat tuntumaa nettiviestinnän uusiin tapoihin. Kajánin mielestä on jo korkea aika.

- Meistä sanotaan että olemme jäykkiä ja puhumme viranomaiskieltä. Pitäisi saada se kuva muuttumaan. Ihmisiä mekin olemme ja puhumme ihmisille ihmisten kielellä.

Kaján myöntää, että viranomaisillakin on ennakkoluuloja sosiaalisen median suhteen.

- Viranomaiset miettivät, että se ei ole meille sopiva tapa toimia. Kun saamme peikot karkoitettua, niin varmasti viestintä lisääntyy siinä missä omien nettisivujen kautta.

Voit kommentoida tai lukea muiden kommentteja aiheesta: Kiinnostaako viranomaisviestintä sosiaalisessa mediassa.