Klassinen vodkapullo saa raaka-aineensa Nilsiän hiekasta

Kotimaisen lasiteollisuuden alasajo on vienyt markkinoita Nilsiässä louhittavalta kvartsilta. Muun muassa Finlandia-vodkapullo saa edelleen raaka-aineensa Nilsiästä, mutta itse pullo valmistetaan nykyään Virossa.

Kuva: Veli-Pekka Hämäläinen / Yle

Kotimaisten lasitehtaiden ahdinko on vienyt monia hyviä asiakkaita Sibelco Nordicin tehtaalta Nilsiästä. Kinahmissa louhitaan lasin raaka-ainetta käytettävää kvartsia, ja perinteisesti sen suurimmat ostajat ovat löytyneet kotimaisista lasitehtaista.

Lahden ja Karhulan lasitehtaiden sulkeminen viime vuosina heijastuu myös Nilsiään. Tänä vuonna Nilsiässä louhittiin kvartsia vain noin 80 000 tonnia, kun parhaimpina vuosina tuotantomäärä on ollut kolminkertainen tai sitäkin suurempi.

- Lahden lasitehtaan piti lähteä tänä vuonna uudelleen käyntiin ja varauduimme sen tarpeisiin viime vuonna louhinnassa. Niinpä meillä jäi viime vuonna louhitut kivet tänä vuonna varastoon, kun Lahti ei lähtenytkään eikä enää ikinä lähde käyntiin, Sibelco Nordicin Nilsiän tehtaanjohtaja Jukka Vehviläinen harmittelee.

Munat monessa korissa

Tänä päivänä Sibelco Nordic työllistää Nilsiässä 18 ihmistä. Tehtaanjohtaja Jukka Vehviläisen mukaan tuotannon tulevaisuus Nilsiässä ei sentään ole uhattuna. Asiakkaita on pyritty hakemaan eri aloilta ja eri puolilta maailmaa – hiekkaa päätyy muun muassa golfkentille ja akvaarioihin.

Myös klassinen Finlandia-vodka -pullo saa edelleen raaka-aineensa Nilsiän lasivuoresta, vaikka itse pullo valmistetaankin Karhulan sijasta Virossa. Toinen hyvä vientikohde Nilsiän tehtaalle on kansainvälinen terästeollisuus.

- Terästeollisuus käyttää induktiouuneissa vuorausmassaa, jonka tärkein raaka-aine on Nilsiän kvartsihiekkaa. Se on kasvava tuote ja tänä vuonna sitä viedään 25 maahan. Volyymituotteeksi siitä ei kuitenkaan ole, tehtaanjohtaja Vehviläinen sanoo.

Suurissa määrin valmistettavien volyymituotteiden aika näyttää muutenkin olevan ohi Nilsiässä tällä haavaa. Sibelco Nordicin Nilsiän tehtaalla on katsottu paremmaksi keskittyä tuotekehitykseen kuin toivoa kotimaisen lasiteollisuuden elpymistä.

- Lasiuunin rakentamiselle Suomeen on erittäin suuri kynnys. Kuljetusmatkat ovat pitkät ja loppuasiakas on ulkomailla. Käytännössä tehtaat tehdään muualle. Kyllä meidän kehityssuunta on jatkojalosteissa ja pienemmissä erissä loppuun kehitettyjä tuotteita, Vehviläinen päättää.