Lempimusiikilla on parantava voima, kertoo psykologian tohtorin, Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksella työskentelevän Teppo Särkämön tutkimus. Musiikin kuuntelua on selvitetty neurologisissa tutkimuksissa Helsingin yliopistossa.

Musiikki on otettu useassa sairaalassa avuksi aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa. Potilaita kehotetaan kuuntelemaan mielimusiikkiaan, jolloin vaurioituneiden aivojen toipuminen edistyy.

Musiikin kuuntelu tai laulaminen auttaa varsinkin muistisairauksista kärsiviä. Lievän tai keskivaikean Alzheimerin taudin hoidossa tai aivohalvauksesta toipumisessa musiikilla voi olla suurtakin merkitystä.

Mikä tahansa musiikki käy, kunhan potilaalla on emotionaalinen kokemussuhde musiikkiin. Musiikin pitää olla tunnistettavaa. Mielleyhtymät kuunneltavaan musiikkiin merkitsevät paljon esimerkiksi dementikolle.

Musiikkilajilla ei merkitystä

Musiikkiterapialla voidaan mukaan parantaa masennuspotilaiden mielialaa. Pitkäkestoisia vaikutuksia on nähty.

Teppo Särkämö

Aiemmin puhuttiin, että klassinen musiikki olisi aivojen kannalta sekä kehityksen että kehityksen kannalta hyödyllistä. Siitä ajatuksesta on siirrytty eteenpäin tutkimuksen myötä, ja nykyään keskitytään enemmän siihen, vaikuttaako musiikki ylipäätänsä mielialaan ja vireystilaan.

Musiikin kuunteleminen vähentää Teppo Särkämön mukaan masennusta.

- Tieteellistä tutkimusta asiasta ei ole, mutta musiikin käyttöä masennuksen hoidossa on tehty pitkään. Musiikkiterapialla voidaan Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan parantaa masennuspotilaiden mielialaa. Pitkäkestoisia vaikutuksia on nähty.

Musiikin omaehtoista käyttöä oman mielialan säätelyssä voitaisiin käyttää Särkämön mukaan enemmän.