Alkoholistin voi pysäyttää vain toinen samanlainen - se joka katsoo peilistä

Alkoholistin ainoa rakastettu on viina. Sen jättäminen ei ole helppoa eikä mukavaa

alkoholiriippuvuus
Jaana Pasanen
Nina Keski-Korpela / Yle

Kukaan ei synny alkoholistiksi. Alkoholismi ei ole valittu ura eikä tulevaisuussuunnitelma. Niin vain joskus käy.

- Monesta asiasta on kiittäminen kunnollista kotikasvatusta, siitä on ollut monessa tilanteessa apua. Mutta ei sekään mua alkoholismilta pelastanut; mun oli vaan tosi vaikea hyväksyä itseäni sellaisena kuin olin, enkä nähnyt itseäni hyvässä ja arvostavassa valossa. Alkoholismi on tunne- ja sielunelämän sairaus, kertoo Jaana Pasanen, toipuva alkoholisti.

Kerran alkoholisti, aina alkoholisti?

- Kyllä! Erona ei ole kuin se, että onko toipuva vai juova alkoholisti. Toipuvalle alkoholistille hulluus on aina yhden korkin takana. Kohtuukäyttö on alkoholistille pelkkä vitsi; se ei yksinkertaisesti ole mahdollista, sanoo Jaana.

Häpeää ja rakkaudellisia väliintuloja

- Se oma tilanne hävettää niin paljon! Alkoholisti käyttää erittäin paljon energiaa ja luovuutta oman tilanteensa peittelemiseen, mutta sisällä on koko ajan toive siitä, että joku huomaisi ja sanoisi jotain. Omaan juomiseeni puuttui lasten päivähoidon täti, joka kysyi minulta dramaattisen kysymyksen: "Mitä sinulle Jaana oikeasti kuuluu?". En pystynyt vastaamaan kuin itkemällä, jonka jälkeen hakeuduin katkaisuklinikalle ja sen jälkeen Kalliolan päihdeklinikalle myllyhoitoon, kertoo Jaana.

Jos läheinen juo, mitä pitäisi tehdä?

- Ei ainakaan paapoa liikaa! Alkoholistin on opittava ottamaan vastuu omasta juomisestaan ja tehtävä päätös. Jossain vaiheessa on pakko lopettaa ulkopuolisten syyttäminen ja kohdata se, että on itse syypää omaan juomiseen. Viinan edessä on pakko nostaa kädet pystyyn ja luovuttaa todeten, että on sen edessä voimaton ja tarvitsee apua. Ilman nöyrtymistä viinan edessä ei saa sitä lamppua syttymään omassa päässä. Itselleen on pakko olla rehellinen, muu ei auta, muistuttaa Jaana Pasanen.

Jos vaikka perheen isä tai äiti juo liikaa, jättäminen on eräänlainen rakkaudellinen väliintulo; silloin alkoholistin on valittava kahden rakkaan, viinan tai perheen välillä.

- Alkoholisti tekee sitten valinnan - suuntaan tai toiseen, sanoo Jaana Pasanen.

Näinkö helppoa? No, ei nyt sentään.

- Valehtelisin, jos sanoisin että tämä on helppoa. Mutta kun alkuun pääsee, niin kannattaa sitkeästi jatkaa. Yksi askel on aina enemmän kuin nolla. Pitää ikään kuin istua itsensä viereen ja kysyä itseltään muutama tärkeä seikka: Oletko onnellinen? Mitä haluat omalta elämältäsi? Onko kaikki hyvin?

Eletyillä kilometreillä varustettu hoitaja

Tällä hetkellä Jaana Pasanen suorittaa päihdealan ammattitutkintoa ja haaveilee lähihoitajan opinnoista. Miten pystyy auttamaan kuiville yrittävää alkoholistia?

- Alkoholistille keskiössä on alkoholi ja kaikki muu elämässä kiertyy sen ympärille. Toisten elämää ei voi mestaroida, mutta voi heittää vaikka kysymyksen siitä, millaista elämä voisi olla ilman alkoholia? Sitähän lapsetkin joskus kysyvät; mihin alkoholia oikein tarvitaan? Sitäkin kannattaa kysyä itseltään, sanoo Jaana Pasanen, toipuva alkoholisti ja lähihoitajakouluun aikova kolmen lapsen äiti.