Miljonääriksi voi kasvaa myös pikavipillä

Varakkaimmat nuoret kasvavat yhä rahasuvuissa, kuten esimerkiksi Björnbergin tai Fromondin suvussa. Uusista, vuoden 2011 verotiedoista käy ilmi, että muhkeita pääomatuloja ovat keränneet myös pienlainayrittäjät.

talous

Vuonna 1977 tai sitä nuorempien kärkipaikalle lähes yhdeksän miljoonan euron pääomatuloilla nousi sijoittaja-yrittäjä Paavo Kettunen, joka yrityskumppaninsa Tim Olinin kanssa myi Risicum-pikavippifirmansa Yhdysvaltoihin Dollar Financial Corporation -rahoitusyhtiölle. Olin puolestaan kuittasi itselleen runsaan yhdeksän miljoonan pääomatulot.

Kaksikko ei halunnut kommentoida kauppaa Yle Uutisille.

Sijoittaja nostaa esiin kansainvälistymisen

Pienlaina-ala on saanut osakseen paljon arvostelua. Parhaiden yritysten ansioista harva sen sijaan tietää, kokenut enkelisijoittaja Riku Asikainen huomauttaa.

- Se mikä siinä on ollut tosi mielenkiintoista ja mikä on jäänyt julkisen keskustelun ulkopuolelle, niin suurin osa näistä parhaista pienlainafirmoista on kansainvälistynyt. Niitä johdetaan Suomesta, ja ne rahatkin tulee Suomeen. Ja se on kasvuala.

Asikainen on tänä vuonna vastaanottanut noin 250 rahoitushakemusta, ja neuvottelee parhaillaan yhteistyöstä muun muassa uuden musiikkipelin kehittäjien ja erään ympäristöteknologiayrityksen kanssa.

Bisnesenkelisijoittajat keskittyvät aloitteleviin yrityksiin, jotka ovat pääomasijoittajille liian pieniä, mutta joissa on kasvun kipinä. Rahoituksen lisäksi enkeli tarjoaa siemenyrityksen käyttöön esimerkiksi tietotaitoaan ja verkostojaan.

Kasvuyrityksiä on Suomessa noin 690, mutta niistä vain 24 pystyy räjähdysmäiseen kasvuun, arvioi FiBAN eli Finnish Finnish Business Angels Network -yksityissijoittajien yhdistys.

Tulevaisuuden kasvuala on sekoitus nykyisiä

FiBAN-yhdistyksen hallituksessa istuva Riku Asikainen harkitsi itsekin aikoinaan sijoittamista pienlaina-alaan. Nyt Risicumin kaltaisia menestystarinoita on turha odottaa, sillä alalle suunnitellaan lakimuutoksia.

Uutta kasvualaa on vaikea yksiselitteisesti nimetä, sillä hyvät ideat nousevat ikään kuin nykyisten toimialojen välimaastoista, tiivistää Asikainen.

- Aikaisemmin on ajateltu, että tulevaisuuden ala liittyisi urheiluun, mutta yhtäkkiä se onkin ohjelmistobisnestä. Sen sijaan, että syntyisi laajoja uusia liiketoiminta-alueita, niin näiden alueiden väliin syntyy uutta. Se on varmaankin siinä se dynamiikka.

Kotimaisina kasvualoina on pidetty esimerkiksi informaatio- ja ympäristöteknologiaa, unohtamatta peliteollisuutta.