Korkea radonpitoisuus on aina terveysriski

Radon on radioaktiivinen jalokaasu, jonka seurauksena arvellaan Suomessa vuosittain kuolevan peräti 300 ihmistä. Radonin havaitsemista vaikeuttaa se, että se on väritön, mauton ja hajuton. Säteilyturvakeskus kampanjoi parhaillaan Pohjois-Karjalassa radonpitoisuuksien havaitsemiseksi.

Kotimaa
radonmittauspurkki
Tällaisella mittauspurkilla saadaan luotettava tulos asunnon radonpitoisuuksista.Säteilyturvakeskus

Radon on ihmiselle vaarallinen kaasu ja sitä on maaperässä, varsinkin harjumaisemissa. Se on uraanin kaasumainen hajoamissarjan tuote, joka voi kulkeutua talon alla olevasta maaperästä asuntoon. Asunnon ilmasta säteily voi kulkeutua hengityksen mukana ihmisen keuhkoihin pommittamaan keuhkosoluja aiheuttaen jopa syöpää, kertoo Säteilyturvakeskuksen tutkija Heikki Reisbacka:

- Näillä suomalaisilla pitoisuuksilla ja elintavoilla lasketaan, että 300 ihmistä kuolee vuosittain Suomessa keuhkosyöpään radonin vaikutuksesta.

Radon on melko uusi tuttavuus

Radonista puhuttiin alkuun vain kaivosmiesten keskuudessa, jossa ongelmaa havaittiin. Suomessakin määräykset tulivat ensi alkuun vain kaivoksiin 1970-luvulla.

Lasketaan, että 300 ihmistä kuolee vuosittain Suomessa keuhkosyöpään radonin vaikutuksesta

Heikki Reisbacka

Vasta 1980-luvun puolivälissä havaittiin, että myös asunnoissa on korkeita radonpitoisuuksia. Sen jälkeen vasta saatiin asuntojen radonpitoisuuksia koskevat ohjearvot.

Uusien asuntojen tavoitearvo on 200 becqureliä, joka ylittyy Pohjois-Karjalassa noin neljänneksessä asunnoista. Vanhoissa asunnoissa korjausta edellyttävä 400 becquerelin arvo ylittyy noin joka kymmenessä talossa.

Radonongelmaa esiintyy myös kerrostaloissa, mutta se on lähinnä ensimmäisten kerrosten ongelma.

Radonpitoisuus on helppo mitata

Oman asuntonsa radonpitoisuuden voi mitata luotettavasti itse Säteilyturvakeskuksesta ostamalla mittauspurkilla, kertoo tutkija Heikki Reisbacka:

- Halkaisijaltaan noin neljän senttimetrin suuruinen mittauspurkki sijoitetaan asuntoon kahden kuukauden ajaksi. Sen jälkeen purkki palautetaan Säteilyturvakeskukseen STUKin kirjekuoressa.

- Mittaus on luotettava, sillä sen avulla saadaan pitkän ajanjakson mittaustulos. Suurissa asunnoissa tarvitaan kaksi mittauspurkkia.

Pohjois-Karjalassa on STUKin mukaan lähes 57 000 pientaloa, joissa radomittausta ei ole vielä tehty. Mittaus on tehtävä marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana.

Radonista pääsee eroon

Radonhaitat voi korjata järjestämällä rakennukseen asianmukaisen ilmastoinnin. Talon alla olevaan täyttösoraan viedään imupiste, tai talon ulkopuolelle tehdään kuiva radonkaivo. Haitallinen kaasu imetään maaperästä pois koneellisesti.

Materiaalikustannukset jäävät yleisesti noin tuhanteen euroon. Tämän päälle tulevat mahdolliset työkustannukset.