Saimaannieriä on yhä uhanalainen

Erittäin uhanalainen saimaannieriä uhkaa pelastusyrityksistä huolimatta kadota Saimaan vesistöistä. Kanta on pienentynyt niin voimakkaasti, että sen elvyttäminen on pian mahdotonta.

luonto
Saimaanieriä kutuasussa mustassa vadissa
Yle

Pilkullinen saimaannieriä tarttuu enää harvoin kalastajien koukkuihin. Se kuuluu Suomen uhanalaisimpaan kalapopulaatioon, jonka luontainen kanta on lähes kadonnut.

Saimaannieriä on Saimaan pioneerilajeja, sillä se on uiskennellut Saimaan vesistöissä jo pitkään. Saimaannieriä viihtyy muita kalalajeja kylmemmässä vedessä. Ilmastonmuutos onkin vaikuttanut jo entuudestaan uhanalaisen lajin elpymismahdollisuuksiin.

- Myös järvien yleinen rehevöityminen on heikentänyt saimaannieriän selviytymismahdollisuuksia, sanoo erikoistutkija Jorma Piironen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Ihminen on toimillaan pahentanut saimaannieriän ahdinkoa. Maukas ruokakala on ollut helppo saalis, sillä se viihtyy rantavesissä.

- Ainakin osa saimaannieriän kutupopulaatiosta on hävitetty pyytämällä, Piironen sanoo.

Nykyään moni kalastaja on Piirosen mukaan oppinut jättämään nieriän rauhaan. Jos kala nappaa koukkuun mutta on hyvässä kunnossa, sen voi päästää varovaisesti vapaaksi. Verkosta kalan vapauttaminen on hankalampaa.

Kuolimojärvellä on toivoa

Savitaipaleen Kuolimojärvi on nykyään luontaisesti lisääntyvän nieriäkannan viimeinen tyyssija. Vedenlaatu ja ihanteelliset syvänteet ovat taanneet saimaannieriän viihtyvyyden.

- Toki täytyy muistaa, että paikallinen väestö on tehnyt paljon töitä nieriän eteen. Siellä on jo 60-70-luvulla havahduttu nieriän ahdinkoon ja tehty esimerkiksi kalastusrajoituksia, Piironen huomauttaa.

Rauhoitetulla alueella saimaannieriä on lisääntynyt jonkin verran. Nieriää on myös viljelty Enonkoskella sijaitsevassa laitoksessa.

- Se on vaikeaa, sillä kanta on ehtinyt taantua niin pieneksi, että luonnosta ei kutevien emokalojen löytäminen on äärimmäisen tuskaisaa, Piironen kertoo.