1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Suuri naakkaparvi pimentää taivaan

Naakat kokoontuvat Hämeenlinnassa iltaisin jopa yli tuhannen linnun parveksi. Suuren naakkaparven kiertely ja raakkuminen tuo väkisinkin mieleen Hitchcockin kauhuleffan. Lintujen hyökkäystä ihmisten kimppuun on kuitenkin turha pelätä, vakuuttaa kokenut lintuharrastaja.

Naakkoja taivaalla.
Naakat kokoontuvat Hämeenlinnassa iltaisin jopa yli tuhannen linnun parveksi. Suuren naakkaparven kiertely ja raakkuminen tuo väkisinkin mieleen Hitchcockin kauhuleffan. Lintujen hyökkäystä ihmisten kimppuun on kuitenkin turha pelätä, vakuuttaa kokenut lintuharrastaja.

Hämeenlinnassa naakat hakevat syksyllä ruokansa maasedulta, mutta kokoontuvat illan tullen suureksi parveksi kaupunkiin rautatieaseman tuntumaan. Siellä ne yöpyvät puiden oksilla vieri vieressä, kertoo iittalalainen lintuharrastaja Martti Raekunnas.

- Suuressa parvessa linnuilla on tuki ja turva eli parvi suojaa jäseniään vaaroilta. Ilmeisesti katuvalot kuitenkin häiritsevät lintujen nukkumaanmenoa niin, että mekkalaa kestää iltakymmeneenkin saakka.

Vaikka suuri naakkaparvi herättää jopa pelonsekaisia tunteita, Raekunnas pitää lintujen hyökkäyksiä ihmisten kimppuun oman aikansa satuna, jolle ei ole totuuspohjaa.

- Sen sijaan kaikkiruokaisella naakalla merkitystä luonnon kiertokulussa puhtaanapitäjänä, jolle kelpaavat ravinnoksi erilaiset raadotkin.

Kesäisin naakat pesivät hajallaan metsissä puiden koloissa ja viettävät aikaansa omissa oloissa. Joskus ne tekevät pesänsä myös piippuihin ja tukkivat hormit. Pariuskollisena laji naakkapari elää tiiviisti yhdessä koko elämänsä ajan.

Lintuatlakseen kerätyt tiedot kertovat, että naakat ovat laajentaneet pesimäaluettaan Suomessa selvästi. Myös paikallisesti kannat ovat vahvistuneet.

Naakat ovat jo pitkään olleet tuttu näky kirkontorneissa. Seurakunnat ovat suhtautuneet mustapukuisten lintujen pyörimiseen tornien liepeillä suotuisasti. Osasyynsä siihen saattaa olla tapaus vuodelta 1628, jolloin naakka ammuttiin Naantalin birgittalaisluostarin katolta. Panos sytytti kirkon palamaan ja kirkko paloi kokonaan.

- Kirkontornien lintua on Suomessa kutsuttu sattuvasti myös kirkhakkiseksi, muistuttaa Martti Raekunnas.

Suomen naakoista osa muuttaa etelään. Kovin pitkälle naakat eivät yleensä lähde, vaan moni lintu jää talveksi Ruotsin puolelle tai muualle eteläisen Itämeren alueelle.