Talvivaaran töppäykset johtavat lakimuutoksiin

Eduskunnan ympäristövaliokunta kuuli ympäristöministeriön virkamiehiä Talvivaaran tilanteesta keskiviikkona. Valiokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen sanoo, että valiokunta halusi saada mahdollisimman selkeän kuvan Talvivaaran tilanteesta. Sellaista ei syntynyt, mutta valiokunnalle kuitenkin kirkastui, että Talvivaaran tapahtumien jälkeen tarvitaan muun muassa lakimuutoksia.

Talvivaara
Martti Korhonen
Yle

Kainuun ELY-keskusta on arvosteltu toimettomuudesta ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) on samoilla linjoilla. ELY-keskus on toiminut hänen mukaansa liian lepsusti, kun yhtiö ei ole toiminut huomautusten mukaisesti.

- Ehkä ne loivat ovat ne liikkeet, jos tällaista ilmaisua käyttää, kun katsoo, mikä määrä siellä on huomautuksia ollut ja mitkä huomautukset sitten ovat johtaneet toimintaan.

Korhonen arvioi, että Talvivaaran tapauksessa yrityksen lähellä toimivalla Kainuun ELY-keskuksella on ollut liikaa valtaa ja liian kapeat hartiat vastuun kantamiseen. Hänen mielestään olisi pohdittava, kenellä jatkossa pitäisi olla valtuudet hallintopakon ja uhkasakon käyttöön vastaavissa tilanteissa.

- En näe valtioneuvostoa oikeana elimenä tällaiseen. Mutta se, että onko se valtakunnallisesti keskitetty johonkin niin, että se on varmasti riippumaton eikä ole tällaisia painolasteja, jos nyt tämmöiseksi näitä voi sanoa, tai kytköksiä tai mitään, mistä ihmisille tulee kuva, että tässä on jotain sellaista, mitä ei pitäisi olla, Korhonen pohtii.

Asiantuntemus ei riitä

Korhosen mukaan eduskunnan ympäristövaliokunta on ollut aktiivinen ja esittänyt ympäristöhallinnolle määrärahalisäyksiä, jotta resurssit saataisiin kuntoon koko maassa, ei pelkästään Kainuun ELY-keskuksessa.

- Resurssipula on ollut selvä ja ehkä siellä lupamenettelyn alkuvaiheessa on ollut myös pulaa asiantuntemuksesta.

Kaivosalan alasajo ja osaamisen rapautuminen viime vuosikymmeninä Suomessa kostautuu Korhosen mielestä nyt uuden kaivosbuumin myötä ongelmina sekä lupaprosesseissa että toiminnassa. Korhosen mielestä on selvää, että kotimainen asiantuntemus ei Talvivaarassa ole riittänyt, koska ongelmia on ollut aivan alkutaipaleelta saakka.

Talvivaaran liuotinmenetelmään liittyvää ulkopuolista ja kotimaisista kytköksistä riippumatonta asiantuntemusta löytyy Korhosen mielestä niin tutkijoilta kuin kaivosteollisuudelta sieltä, missä kaivostoimintaa on harjoitettu jatkuvasti, esimerkiksi Kanadasta, Australiasta, Chilestä ja Etelä-Afrikasta.

- Sitä kansainvälisesti on ja sitä pitää ostaa silloin, kun sitä tarvitaan, ja riittävä määrä, jotta me ollaan sen osaamisen tasolla maailman huipulla, eikä niin, että tulee tällaisia virheitä, Korhonen ohjeistaa.

Tuotanto seis toistaiseksi

Talvivaaran akuutin tilanteen ratkaisemisessa ulkomaisesta asiantuntija-avusta ei Korhosen mielestä ole kovin paljon hyötyä, mutta jatkossa prosessin saamiseksi hallintaan tulisi käyttää kaikki saaatavilla oleva tietotaito ja tekniikka.

- Tämä on sitä mittaluokkaa, että tämmöisestä on päästävä eroon. Melkein tekee jo mieli sanoa, että maksoi mitä maksoi.

Korhosen mukaan Talvivaaran tuotantoa ei voida käynnistää, ennen kuin akuutit ongelmat on ratkaistu.

- Minusta ei ole enää mitään muuta vaihtoehtoa kuin että jätevedet pumpataan niihin tarkoitettuihin altaisiin, ja niin kauan kuin sitä allaskapasitettia ei ole riittävästi eivätkä puhdistusjärjestelmät ole riittäviä, tehdasta ei mielestäni tule aukaista. Mutta tästä tekee päätöksen Kainuun ELY-keskus, Korhonen muistuttaa.

Jäteliemen säilyttäminen maapohjalla olevissa varoaltaissa ei Korhosen mielestä ole tervettä.

- Jäteliemi pitää mahdollisimman nopeasti saada sellaiseen tilaan, joka on tehty siitä varten. Nyt ne ovat luonnossa ja ne painuvat sinne maaperään, raskasmetallipäästöt ja muut kemikalit ja eihän tämä nyt ole 2000-luvun Suomea enää tällainen.