Synkkä turismi imaisee matkailijoiden eurot

Muiden kaivatessa aurinkoa ja rentoutumista on synkän turistin loma silkkaa kidutusta. Karmeasta historiasta voi repiä mojovat matkailutulot – kunhan kauhu on riittävän kaukaista.

Vampyyriksi pukeutunut mies New Yorkin halloween-tapahtumassa.

Folkloristiikan tutkija Tuomas Hovi Turun yliopistosta perehtyy tekeillä olevassa väitöstutkimuksessaan Romanian keskiaikaisen hirmuhallitsijan, Vlad Seivästäjän hyödyntämiseen matkailubisneksessä.

Hovi uskoo, että julmista teloitustavoistaan muistettu ruhtinas on liikanimensä ansainnut, mutta maine on osin liioiteltua. Väite yli sadantuhannen ihmisen surmaamisesta on Hovin mukaan silkka mahdottomuus noihin aikoihin.

- Hänellä on kahtiajakautunut maine; lähinnä Romaniassa on käsitys, että hän oli julma mutta oikeudenmukainen hallitsija. Ulkopuolella hänellä taas on maine verenhimoisena tyrannina. Totuus lienee oikeasti jostain näiden väliltä.

Tutkija, FM Tuomas Hovi. Kuva: Jouni Koutonen / Yle

Vaikka 1400-luvulla elänyttä Vlad Tepesiä, tai Vlad Draculaa pidetään yleisesti irlantilaiskirjailija Bram Stokerin luoman vampyyrihahmon esikuvana, on yhteys nimellinen viitaten paholaiseen tai lohikäärmeeseen.

- Stoker löysi yhdestä lähdekirjastaan maininnan, että Dracula tarkoittaa paholaista paikallisella kielellä. Tämä ilmeisesti sai Stokerin tarttumaan nimeen. Hän oli aloittanut kirjansa kirjoittamisen jo aiemmin, ja alun perin vampyyrin nimi oli kreivi Vampyyri. Kaikki eivät Romaniassa myöskään pidä siitä, että välillä kansallissankarin maineessakin ollut historiallinen hallitsija yhdistetään tällaiseen länsimaista tulleeseen populaarihahmoon, toteaa Hovi.

Sosialistista keskiaikapoppia

Dracula-turismia on Romaniassa ollut 1970-luvulta lähtien, joskin alkuvaiheessaan melko vaatimatonta. Turismissa yhdistetään historiallinen Vlad Seivästäjä ja myöhempi, fiktiivinen vampyyri.

Voidaan leikitellä pelon kanssa, mutta ollaan turvassa.

Tuomas Hovi

Varsinaisesti Stokerin kirjaan liittyviä Dracula-turismin paikkoja Romaniassa on vain kaksi.

Populaarikulttuurista tutut vaikutteet kohtaavat 1400-luvun, mutta ehkä enemmän synkässä turismissa lyö läpi Romanian lähihistoria.

- Bistritsankaupungissa on hotelli, jolle annettiin sama nimi kuin Bram Stokerin kirjassa, Coroana de Aur eli Kultainen Kruunu, jossa päähenkilö Jonathan Harker yöpyi. Tosin se rakennettiin 1970-luvulla sosialistista arkkitehtuuria mukaillen, eli ei se varmasti näytä yhtään samalta kuin tämä kirjan hotelli olisi näyttänyt, hymähtää tutkija Tuomas Hovi.

Eikä se toinenkaan turistirysä Stokerin verenimijän kotiluolalta varsinaisesti vaikuta.

- Lähelle Borgon solaa, missä kirjan mukaan Draculan linna sijaitsee, on myös rakennettu hotelli. Tosin 1980-luvulla, ja tarkoituksena oli rakentaa linnan raunioiden näköinen hotelli, mutta viranomaiset eivät hyväksyneet sitä. Nyt ulkomuoto on sekoitus kitschmäistä keskiaikaista linnaa ja 1980-luvun sosialistista arkkitehtuuria. Se on kyllä aika näky sinänsä!

Kiduttavaa leikkiä pelolla

Tiukemmin nimenomaan historialliseen Vlad Seivästäjän hahmoon liittyviä synkän turismin kohteita Romaniasta löytyy useampiakin. Lisäksi järjestetään erilaisia keskiaikaisia noitavaino- ja ritariesityksiä.

Kidutusväline Towerin linnassa Lontoossa. Kuva: Heli Mäkikauppila / Yle

– Ainakin Sighisoaran kaupungissa on kidutusmuseo, mikä on aika yleistä ympäri Eurooppaa. Keskiaikaan kuuluu kidutus, ja sitä sitten halutaan myös tuoda esiin, se on selkeästi osa kauhuturismia.

Suomalaisille tutuin kauhukammio lienee brittien London Dungeon, jonka vetämät turistimäärät kertovat synkän turismin viehätyksestä.

- Vaikka niissäkin on todellisuuspohjaa mukana, tällaisissa kevyemmissä paikoissa voidaan kokea uhkaavia tai vaarallisia tilanteita täysin turvallisessa ympäristössä. Voidaan leikitellä pelon kanssa, mutta ollaan turvassa, pohtii Tuomas Hovi.

Aika antaa välimatkaa

Liian läheisen historian kauhuista, kuten Auschwitzin keskitysleiristä ei vastaavia puuhamaita voi kuvitellakaan rakennettavan.

Nähdäkseni synkkä turismi on iso ja myös taloudellisesti kannattava osa matkailualaa.

Tuomas Hovi

– Ei todellakaan! Siinä vaaditaan tämä historiallinen perspektiivi. Vaikka tapahtumat olisivat todellisia, ne ovat tapahtuneet useita satoja vuosia sitten. Se luo se turvallista välimatkaa, ne muuttuvat tavallaan fiktioksi.

Romanian tuoreemman hallitsijan, Nicolae Ceaușescun aikakausi on monella liian tuoreessa muistissa, mutta toki hänen palatsinsa vetävät ihmettelijöitä.

Kommunismin ajan turismi onkin oma matkailunhaaransa, ja myös siihen liittyy omat kauhuelementtinsä esimerkiksi salaisen palvelun tiloissa Bukarestissa. Unkarin Budapestissa puolestaan 1940-luvulla toimineen natsipuolueen ja sittemmin kommunistiterroristien päämajana toiminut rakennus on museoitu Kauhujen taloksi, Terror Háza.

Turistilta viety euro on aina kotiinpäin

Aurinkorannoille ja löhölomille synkkä turismi ei ehkä vielä vedä vertoja, mutta nostaa koko ajan karvaista päätään. Rajanveto kulttuurimatkailun kanssa voi tosin olla vaikeaa.

- Kyllä synkkä turismi laajemmin on ihan merkittävä ja myös kasvava osa matkailualaa maailmalla. On tietenkin vaikea sanoa, että jos ihminen menee tällaiseen synkän turismin kohteeseen, onko se osa laajempaa maan historiaan ja kulttuuriin tutustumista. Nähdäkseni se on kuitenkin iso ja myös taloudellisesti kannattava osa matkailualaa, sanoo Tuomas Hovi.

Vampyyrien viimeaikainen riemusaatto True Blood –televisiosarjassa ja Twilight-teinielokuvissa ei kuitenkaan liene merkittävästi kilauttanut Romanian valtion matkailukassaa. On vaikea arvioida, kuinka moni saapuu maahan nimenomaan seksikkäiden torahampaiden houkuttelemina.

- Dracula-turismi on loppujen lopuksi vielä toistaiseksi melko pientä. Arviot vaihtelevat kymmenistä tuhansista 250 000 kävijään vuodessa. Se voi kuulostaa paljolta, mutta muistaakseni vuonna 2008 Romaniassa oli yhteensä yli kahdeksan miljoonaa vierailua. Siihen suhteutettuna tämä on lukumääriltään vielä aika pientä, mutta hyvin näkyvää, muistuttaa Hovi.

Suomessa synkän turismin kohteet ovat harvassa, mutta esimerkiksi Turussa on hyödynnetty keskiaikaan ulottuvaa karmaisevaakin historiaa – tosin aika hajanaisesti.

Kesäisessä keskiaikatapahtumassa on ollut tapana mestata muutama rutjake malliksi muulle markkinaväelle, ja tutkija Tuomas Hovi on itsekin vieraillut vanhoissa vankityrmissä.

- Turun linnassa on järjestetty näin syksyisin kauhukierroksia. Ne ovat oikeastaan aika loistava yhdistelmä; historiaan ja faktaanhan ne perustuvat, mutta niissä on myös viihteellinen elementti mukana. Lisäksi Turussa on ymmärtääkseni rakennuksia, joihin liittyy esimerkiksi kummitustarinoita, mitä hyödyntää. Ja onhan rikoksia ja kauheuksia tapahtunut, joita voisi myös hyödyntää enemmän. Vaikka se kuulostaa tavallaan pahalta, se kuitenkin kiinnostaa ihmisiä selvästikin.