Portsarit joutumassa luparuljanssiin

Järjestyksenvalvonta-alan sääntöjen tiukentaminen on herättänyt keskustelua sekä alalla että viranomaisten parissa.

Kotimaa
poke

Toistaiseksi ravintolan ovella voi toimia portsarina poliisin myöntämällä järjestyksenvalvontakortilla. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, mikäli valmisteilla oleva lakiesitys päätetään hyväksyä.

Sen myötä järjestyksenvalvontatoiminnasta tehtäisiin luvanvaraista elinkeinon harjoittamista, samoin kuin esimerkiksi vartiointiala jo nyt on. Uudistuksen taustalla on halu estää väärinkäytöksiä ja puuttua mahdollisiin hämäräyhteyksiin järjestyksenvalvonnassa.

- Järjestyksenvalvontayrityksien valvonta on tällä hetkellä aika heikkoa. Käytännössä viranomaisten puolelta sitä toimintaa ei valvota, kertoo yrittäjä Ismo Korhonen Etelä-Savon Turvallisuuspalveluista.

- Luottamukseenhan tämä perustuu. Kun hyväksyntä on saatu järjestyksenvalvojakorttiin, niin odotamme, että kaikki toimivat sen arvoisesti, toteaa ylikomisario Ari Pulliainen poliisihallituksen lupahallintoyksikön turvallisuusalan valvonnasta.

Lisää töitä luvassa

Suomessa on tällä hetkellä noin 50 000 järjestyskortin saanutta järjestysmiestä, mutta alan yritysten tarkkaa määrää ei viranomaisilla ole tiedossa. Käytännössä muutos luvanvaraiseksi elinkeinon harjoittamiseksi tietää järjestyksenvalvontayrityksille sekä viranomaisille mittavaa luparuljanssia.

Vartiointialan luvat myönnetään valtakunnallisesti poliisihallituksen Mikkelin toimipisteessä, jossa myös järjestyksenvalvonta-alan tulevat luvat jatkossa todennäköisesti hoidettaisiin.

- Meille se tarkoittaisi lisätyömäärää. Rajansa kaikessa, sanotaan että meillä on valtakunnallisena lupaviranomaisena ihan kädet täynnä töitä, Pulliainen sanoo.

Pienet toimijat saattavat kärsiä

Vaikka järjestyksenvalvonnan säätäminen luvanvaraiseksi elinkeinoksi tietäisikin alalle lisävaivaa, pidetään sitä ainakin alan suuremmissa yrityksissä tervetulleena uudistuksena. Uuteen lakiin ollaan säästämässä siirtymäaika, jotta yritykset ehtisivät hankkia tarvittavan lisäkoulutuksen.

- Alalta karsiutuu pieniä toimijoita, jotka polkevat hintoja, ja niin sanotut hyvät yritykset jäävät alalle ja sitä myötä ala kehittyy eteenpäin, Korhonen arvelee.

Lakiuudistus on tarkoituksena saada julkisuuteen ja lausuntokierrokselle jo ennen vuoden vaihdetta. Eduskunnan arvioitavaksi sitä kaavaillaan ensi keväänä aikana.