EU kyselee taas rahapelimonopolien perään

Euroopan unioni on muutaman vuoden tauon jälkeen ryhtynyt kyselemään jäsenvaltioilta niiden rahapelimonopoleista. Komissiolle rahapelit ovat hankalaakin hankalampi asia. Kansalliset käytännöt ovat monenkirjavia ja monopoleista on vireillä kymmeniä kanteluita sekä komissiossa että unionin tuomioistuimessa.

talous
Sormet rahapelin nappuloilla
Yle

Suomi sai EU:n komissiolta asiaa koskevan kirjeen lokakuun lopulla. Siinä pyydetään muun muassa selventämään pari vuotta sitten arpajaislakiin tehtyjen muutosten vaikutuksia.

Suomen rahapelien valtiojohtoinen monopolijärjestelmä on ollut EU:n tarkkailussa suunnilleen vuodesta 2006. Taustalla on se, että Suomen - ja monen muunkin maan - pelimonopoleista on tehty lukuisia kanteluita komissiolle.

Suomen osalta asia on ollut niin sanotusti telakalla nelisen vuotta, ja tässä välissä Suomi on ehtinyt hieman viilata arpajaislakiaan. Niinpä ulkoministeriössä uskotaan, että komission uuteen kirjeeseen saadaan laadittua entistä kattavammat ja perustellummat vastaukset monopolin puolustamiseksi.

- Nämä toteutetut lainsäädäntömuutokset entisestään selventävät tätä oikeustilaa. Tässä suhteessa tilanne on todellakin selkeytynyt ja antaa myös edellytyksiä Suomen järjestelmän puolustamiseen, sanoo yksikön päällikkö Joni Heliskoski ulkoministeriöstä.

EU valmis yhtenäistämään lait

Sama kirje on postitettu lähes jokaiseen EU:n jäsenmaahan, koska vastaavaa vääntöä käydään monessa muussakin maassa. Komissiossa on vireillä lukuisia kanteluita pelimonopoleista ja myös unionin tuomioistuin on joutunut ratkomaan kiistoja monta kertaa.

Kansallisilla pelimonopoleilla on EU:n hyväksyntä, mutta viimeistään nyt kun Internet-pelaaminen on rajussa kasvussa, EU:ssa ollaan helisemässä sääntelyn järjestämisen kanssa. Vastakkain ovat vaateet vapaista sisämarkkinoista ja kuluttajan suoja; erityisesti pelaamisen sosiaalisen haittojen ehkäiseminen.

Komissio julkaisikin vajaa kuukausi sitten nettipelaamisesta tiedonannon, jossa se määrittelee toimia sen kontrolloimiseksi. Tarvittaessa komissio sanoo olevansa valmis säätämään rahapelaamiselle lait EU-tasolla.

Lobbarit liikkeellä

Pelaamisessa on kysymys satojen miljardien eurojen liikevaihdosta, joten monella taholla on intohimoja vaikuttaa asian valmisteluun.

Suomessa julkaistiin aiemmin tässä kuussa yksityisten peliyritysten rahoittama tutkimus, jossa todettiin Suomea vapaampien, niin sanottujen lisenssijärjestelmien olevan monopolia toimivampia. Tutkimuksen vastaanotto oli nuivahko, mutta keskustelun herättäjänä se kuitenkin toimi.

Rahapeleistä rahoituksensa saavat järjestöt taas kauhistuvat lisenssijärjestelmää, koska ne pelkäävät sen rapauttavan niiden talouden. Niinpä ne ovat palkanneet oman lobbarin Brysseliin puolustamaan suomalaista järjestelmää.

- Me haluamme pysyä kärryillä siitä, missä kansainvälinen keskustelu menee. Halutaan että suomalaisten edunsaajien kannat tulevat mukaan tähän keskusteluun ja luonnollisesti haluamme liittoutua niiden kanssa, jotka ajattelevat samalla tavalla, kertoo Suomen liikunta- ja urheilun pääsihteeri Teemu Japisson.

SLU;n lisäksi lobbaamista rahoittavat monet muut kulttuuri, liikunta- ja tiedejärjestöt, joiden rahoitus perustuu rahapelien tuotoille.

Monopolin kolmijako mietityttää

Järjestöt ovat myös hieman huolissaan siitä, että kestääkö suomalainen kolmen monopoliyhtiön malli uutta kriittistä tarkastelua EU:n mekanismeissa. Suomessa pelejä saavat järjestää Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto.

- Aikaisemmin näiden yhtiöiden pelit olivat täysin erilaisia eli monopoli oli hyvin perusteltua. Siellä ei ollut minkäänlaisia päällekkäisyyksiä. Nyt halutessaan joku voi nähdä, että vaikkapa RAY:llä ja Veikkauksella olisi kilpailevia pelejä, Teemu Japisson aprikoi.

Veikkauksen edunsaajien Brysselin toimisto avataan virallisesti kuun lopussa. Avaaja on ministeritasoa, joten ilmeisesti valtiokin arvioi hyötyvänsä edunsaajien lobbaustyöstä.