Ihminen ei tiedä, masentaako eläintä syksyllä

Eläinten tunnetilojen tutkimus on vasta alussa. Kukaan ei osaa sanoa, kärsivätkö ne ihmisen lailla syysmasennuksesta.

tiede
Lehmiä ja vasikoita navetassa.
Lehtikuva

Tiede suhtautuu edelleen epäillen eläinten tunnetilojen tutkimukseen. Laura Hänninen Helsingin yliopiston eläinhyvinvoinnin laitokselta sanoo, että valon tiedetään vaikuttavan eläinlajien käyttäytymiseen. Toiset ovat aktiivisimmillaan valoisassa, toiset pimeässä. Eläinten tunteista ei juuri tiedetä.

- Suuri osa eläimistä synnyttää keväällä, mutta siinäkin on eroja, Hänninen sanoo.

Luomuviljelijä Hannele Sippu vahvistaa, että ainakin melkein kaikki lehmät poikisivat maaliskuussa, jos saisivat valita. Silloin ne olisivat seksuaalisesti aktiivisimmillaan keskikesällä. Meijeriteollisuus tarvitsee kuitenkin maitoa ympäri vuoden ja se onnistuu keinosiemennyksellä ja hormoneilla.

- Lehmillä yleisin syy ennenaikaiseen teurastukseen on hedelmättömyys. En tiedä, korjaantuisiko se kirkasvalohoidolla. Nyt käytetään hormoneita, Sippu miettii.

Sitä, että naudat jäävät syksyllä mielellään seisoskelemaan paikalleen, Sippu ei uskalla nimetä syysmasennukseksi.

- Ehkä se on normaalia vuodenkiertoa, jota ihmistenkin pitäisi seurata enemmän, hän sanoo.

Valon määrä säätelee ihmisen sisäistä kelloa. Se muuttaa unirytmiä ja myös unen laatua. Unitutkija Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että erityisesti pimenevät aamut muuttavat ihmisen toimintaa.

- Yöuni lyhenee ja tulee katkonaiseksi. Unen laatu on myös kevyempää ja se tekee ihmisestä väsyneen ja vaikuttaa toimintatarmoon, Partonen sanoo.

Jotkut saavat sisäisen kellon laiskistumisesta kaamosoireita. Hiilihydraattien ja sokerin tarve iltapäivällä ja illalla kasvaa. Partosen mukaan 1 - 3 kilon lihominen talven aikana on ihan normaalia.

Mielialavaihtelut voivat joillakin olla kiusallisen voimakkaita. Eläinten mielialoja on vasta alettu tutkia, vaikka unikokeissa rottia ja hiiriä käytetäänkin.