"Ydinvoimaloiden sähköpula voisi tuoda maailmanlopun"

Maya-kalenteri päättyy joulukuussa 2012 ja se on saanut maailmanlopun ennustajat intoutumaan. Tieteiskirjailija Risto Isomäki pitää tätä hömpötyksenä, mutta maalaa samassa virkkeessä muita skenaarioita maailmanlopusta.

tiede
Risto Isomäki katsoo peiliin
Nina Keski-Korpela / Yle

Maailmanloppu on suhteellinen käsite. Jollekin se voi olla jo pelkästään kynnen katkeaminen, myöhästyminen bussista tai tylsässä pikkukaupungissa eleleminen. Joensuussa järjestettävässä musiikkidokumenttifestivaali Rokumentissa oli tällä kertaa teemana maailmanloppu, joten itseoikeutettuna vieraana oli helsinkiläinen tieteis- ja tietokirjailija Risto Isomäki. Hänen sanomansa oli kaikkea muuta kuin naminamia tai kliffaa hei -meininkiä.

Maailmanloppu käsitteenä pystytään määrittelemään monella tavalla ja erilaisissa mittakaavoissa. Maailmanloppu voi olla maailmankaikkeuden lopullinen lämpökuolema tai se hetki, kun maapallo muuttuu elämän kannalta mahdottomaksi paikaksi asua.

- Voidaan puhua, milloin maapallo muuttuu höyryksi, kun aurinko kasvaa liikaa, mikä on 5-6 miljardin vuoden päässä. Sitten voimme puhua maailmanloppuna ihmislajin kuolemasta tai meidän nykyisen sivilisaatiomme romahtamisesta, sanoo tieteiskirjailija Risto Isomäki.

Maailmanloppua pystytään tarkastelemaan myös totaaliromahdusta pienempänä asiana.

- Esimerkiksi Kalimantanin alkuperäiskansoille oli kyllä aikamoinen maailmanloppu, kun iso metsä hävitettiin. He eivät enää asuneetkaan metsässä, vaan semmoisen hirvittävän ruman hakkuuraiskion keskellä, kuvaa Isomäki.

Joko kaikki loppuu joulukuussa 2012?

Tavallaan maailmanloppu alkaa olla jo haukotuttavan tylsä juttu. Kuka milloinkin sitä ennustaa, ja tähän mennessä aikatauluennusteet ovat epäonnistuneet. Seuraava jännityksen paikka pitäisi olla tämän vuoden joulukuu. Silloin nimittäin päättyy maya-kalenteri ja sen on uskottu tietävän lopullista rysähdystä tai jytkyä, näkökulmasta riippuen.

- Tämä on tyhmimpiä ideoita, joita olen koskaan kuullut. Kun ajatellaan, miten monta erilaista kalenteria esimerkiksi pelkästään hinduilla tai maailmassa yhteensä on, niin voi valita oikeastaan minkä tahansa vuoden siksi vuodeksi, jona maailma loppuu, tuhahtaa tieteiskirjailija Risto Isomäki ja jatkaa:

- Sitä paitsi tämä on puhdas väärinkäsitys, että mayat olisivat ajatelleet maailman loppuvan tähän. On nimittäin monta paljon pidempää sykliä. Pisimmät maya-kalenterin syklit ovat kymmeniä miljoonia vuosia.

On puhdas väärinkäsitys, että mayat olisivat ajatelleet maailman loppuvan tähän.

Risto Isomäki

Ydinsota kauhistutti aikanaan ja syystä

Muun muassa globalisaatiosta ja kehitysmaista teoksia kirjoittaneen Risto Isomäen näkökulma on pitkälti luonnontieteellinen. Isomäki tietää monenlaisia skenaarioita ja kauhukuvia maailmanlopusta eli siitä, kuinka koko nykyinen globaali sivilisaatio tuhoutuisi ja ihmislaji kuolisi sukupuuttoon.

Kylmän sodan aikana realistisin ja todella olemassa ollut kauhukuva oli se, että ihmiskunta olisi menehtynyt ydinsodan seurauksena. Silloin puhuttiin erityisesti ydinsotaa seuraavasta niin sanotusta ydintalvesta, joka olisi viimeistään tehnyt ihmisistä selvää jälkeä.

- Kylmän sodan aikana tämä oli todellinen mahdollisuus, koska maapallon ydinasevarat kävivät suurimmillaan noin 3 miljoonassa Hiroshiman pommissa. Nykyään varat on noin 80 000 Hiroshiman pommia, millä edelleen tekisi kammottavaa jälkeä. Määrällä ei enää pystyisi todennäköisesti tuhoamaan koko ihmislajia, ellei sitten ydinaseet kohdistettaisi ydinvoimalakomplekseihin. Silloin tulisi riittävän iso radioaktiivinen laskeuma, laskeskelee Isomäki.

Sähköverkkojen kaatuminen iskisi ydinvoimaloihin

Kun Risto Isomäeltä pyydetään todennäköisin maailmanlopun uhka, tulee arvaus kuin apteekin hylllyltä. Tällä hetkellä ehkä vakavin täystuhon riski liittyy Isomäen mukaan sähköverkkojen kaatumiseen mannerten laajuisilla alueilla jopa useiden vuosien ajaksi yhteen menoon.

- Tästä tulisi valtava kaaos jo sellaisenaan, mutta ennen kaikkea se maailmanlopun uhka liittyisi siihen, että maailmassa on muutamia satoja ydinvoimaloita, jotka käyttävät jäähdytysjärjestelmiensä ensisijaisena voimanlähteenä verkkovirtaa. Voimaloilla on kyllä varajärjestelmät, mutta niille on tyypillisesti varattu dieseliä muutamaksi päiväksi tai korkeintaan pariksi, kolmeksi viikoksi.

Sähköverkot voisi laajalti kaataa Isomäen mukaan esimerkiksi aurinkomyrsky tai terrori-iskujen sarja. Silloin uhattuna olisivat sadat ydinvoimalat. Ilmastonmuutoksen tuomaan ihmilajin kuolemaan tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki ei sen sijaan suoralta kädeltä usko, vaikka ilmastonmuutos voisikin tuoda pahojakin romahduksia.