Talvivaaran ja Itä-Suomen yliopiston maine meni - mitä sitten?

Asiantuntijan mukaan Talvivaaran maine ei ole vielä kokonaan menetetty. D-vitamiinikohua anteeksi pyytänyt Itä-Suomen yliopistokin selvinnee sotkustaan mustalla silmällä. Kriiseistä voi selvitä, jos uusia mokia ei tule.

Kotimaa
Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä toimittajien ja kuvaajien ympäröimänä tiedotustilaisuudessa.
Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä toimittajien ja kuvaajien ympäröimänä tiedotustilaisuudessa 15. marraskuuta 2012.Ilkka Kemppinen / Yle

Helsingin yliopiston viestinnän professori Pekka Aula tietää, miksi Itä-Suomen yliopiston d-vitamiinien aiheuttamat vauriot jäävät todennäköisesti vähäisiksi.

- Kun avoimesti myönnetään, että on tapahtunut virhe, niin se on ainoa oikea ulostulo. Lisäksi tutkijaa ei syyllistetty, vaan seistiin oman työntekijän takana, Aula toteaa.

Maineenhallinnan näkökulmasta on erityisen tärkeää, miten kohu hoidetaan. Vanhat ja perinteikkäät organisaatiot ovat ehtineet kehittää vuosien ajan niin sanottua mainepääomaa. Uudet ovat vielä tuntemattomia, mikä lisää ihmisten epäluuloa.

Aulan mielestä Itä-Suomen yliopiston kriisillä punnitaan nyt koko yliopistokentän maine, jota ovat viime aikoina syöneet yliopistouudistus, dosentti Johan Bäckman sekä nyt d-vitamiinit.

Huonon maineen paha kierre muuttuu hallitsemattomaksi. Sitä kierrettä ei saa katkaistua.

Pekka Aula

- Aika vasta näyttää, tuleeko tästä korvaamatonta vahinkoa. Näillä asioilla on taipumus tulla esiin, kun seuraavan kerran taas tapahtuu jotakin. Itä-Suomen yliopisto tulee pysymään julkisuudessa, mikäli tulee vahingonkorvauskäsittelyitä, Aula sanoo.

Kierre, jota ei saa katkaistua

Viestinnän professori Pekka Aula uskoo, että tapaus Talvivaara tulee kiinnostamaan tutkijoita ja jäämään historiaan. Ihmisten mieliin se jää joka tapauksessa. Vasta lyhyen historian omaavalle Talvivaaralle ei ehtinyt vielä kertyä vuosien tuomaa hyvää mainetta.

- Talvivaara oli aluksi sankaritarina, eurolla ostettu ja suuri työllistäjä. Sitten alkoi tapahtua se, mitä nyt on tapahtunut. Huonon maineen paha kierre muuttuu hallitsemattomaksi. Sitä kierrettä ei saa katkaistua, Aula sanoo.

Pekka Aula muistuttaa kuitenkin, että peli ei ole vielä pelattu. Talvivaarankaan maine ei ole menetetty.

- Niin järisyttävä kuin Talvivaaran tapaus onkin, niin mitään kuoleman logiikkaa ei ole olemassa. Pitää kysyä, kenen silmissä Talvivaaran maine on menetetty. Kun Pekka Perä otti syyn niskoilleen, pörssikurssit nousivat ja markkinat näyttävät luottavan siihen, että homma hoidetaan, Aula toteaa.

Itä-Suomen yliopiston d-vitamiinitapauksessa on vielä epäselvää, miten kohu vaikuttaa kansalaisten halukkuuteen syödä vitamiinituotteita. Vaikka totuus puhdistaisi tuotteet, ei ihmisten mielikuvia pysty noin vain puhdistamaan.

- Tämä on herkkä aihe, koska se koskettaa meitä jokaista. Kyse on tapahtumasta, joka menee ihan ihmisen iholle ja tässä tapauksessa jopa suuhun asti. Siinä ovat suuret emootiot mukana, professori Pekka Aula toteaa.

Kriisiyhtiökin voi korjata maineensa

Viestintäyhtiö Miltton Networksin toimitusjohtaja Jussi Kekkonen ei halua ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin, mutta muistuttaa, että organisaatioilla pitäisi olla kriisiviestintäsuunnitelma sen varalle, että kaikki alkaa mennä pieleen.

- Se lähtee jo siitä, että tiedettäisiin ja tunnettaisiin omat sidosryhmät. Kontakteja on enää mahdoton luoda siinä vaiheessa, kun kriisi on päällä, Kekkonen sanoo.

Kriiseihin valmistautuessa vaikeinta on olla rehellinen itselleen. Tulipalojen tai tulvien varalle suunnitelmien laatiminen on helppoa. Harva kuitenkaan varautuu siihen, että itse laukaisee kriisin tai pahentaa sitä omilla toimillaan ja lausunnoillaan.

Milttonin Kekkosen mielestä kriiseistä oppii kantapään kautta ja se voi olla organisaatiolle myös mahdollisuus. Lähtökohtana on kuitenkin oltava riittävä nöyryys kyseenalaistaa omia tapojaan toimia.

- Kun kriisi on ohi, niin siihen kannattaa satsata. Kriisi mahdollistaa, että yritys voi rakentaa uuden tarinan. Joskus se voi myös tarkoittaa, että yritys tarvitsee uuden nimen ja logon. Se ei kuitenkaan saa olla mikään päälle liimattu operaatio, vaan sen taustalla on oltava aito muutos, toteaa viestintäyhtiö Miltton Netwoksin toimitusjohtaja Jussi Kekkonen.