1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kunnissa kytee joukkopako Fennovoimasta

Isossa osassa Fennovoimaa omistavista kunnista pohditaan hankkeesta luopumista. Noin 40 prosenttia kunnista pitää ydinvoimahankkeessa mukana olemista myös arveluttavana. Asia selviää Yle Uutisten tekemästä kyselystä.

Kuva: Yle

Energiayhtiö E.ONin lähdettyä Fennovoiman ydinvoimahankkeesta lokakuun lopulla, asiantuntijat povasivat ydinvoimalalle kuoliniskua, vaikka yhtiö vakuutteli muuta.

- Se etenee suunnitellusti, ja me menemme kohti laitostoimittajavalintaa. Ja ensi keväänä, kun olisi muutenkin ollut aika tehdä isoja päätöksiä, E.ONin päätös meidän suhteen realisoituu, sanoi tällöin Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Pekka Ottavainen.

Nyt myös kunnissa kytee joukkopako Fennovoimasta. Lähes puolessa Yle Uutisten kyselyyn vastanneista kunnista on pohdittu Fennovoiman hankkeesta vetäytymistä. Lähes neljäsosa (23,5%) kyselyyn vastanneista kunnista harkitsee jo lähtöä. Kyselyyn vastasi puolet niistä kunnista, joiden sähköyhtiö omistaa Fennovoimaa.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Yli 40 prosenttia Fennovoimaa omistavista kunnista on myös sitä mieltä, että on arveluttavaa olla mukana Fennovoimassa.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Valtuustoaloitteitakin hankkeesta irtautumiseksi on tehty ainakin Kuopiossa, Kemissä, Lahdessa (siirryt toiseen palveluun), Turussa (siirryt toiseen palveluun) ja Pietarsaaressa.

- Investointi tulisi Pyhäjoelle, jonnekin hyvin kauaksi Kuopiosta. Me olemme merkittävästi investoineet Kuopion Energian tuotantolaitoksiin ja kaupungissa on muitakin tärkeitä investointikohteita. Haluamme käyttää omat rahamme niihin, sanoo Kuopion Kokoomuksen valtuustoryhmän pjuheenjohtaja Taisto Toppinen.

Taloudellinen pohja hankkeelle voi pettää.

Sallan kaupunginjohtaja Kari Väyrynen

Vetäytyvien kuntien tilalle ovat toisaalta tulossa ainakin Oulu ja Raasepori, jotka lähtevät mukaan hankkeeseen. Jyväskylä (siirryt toiseen palveluun) on myynyt osuutensa jo ennen E.ONin lähtöpäätöstä. Hankkeen ovat jättäneet myös muun muassa S-ryhmä ja Atria. Myös sellaiset yhtiöt kuin Omya, Lankosken Sähkö, Leppäkosken Sähkö, Outokummun Energia ja Ålands Elandelslag ovat jättäneet ydinvoimahankkeen taakseen.

"Tilanne ei näytä hyvältä"

Kunnat lähtivät hankkeeseen professorin mukaan liian sinisilmäisesti siinä uskossa, että se pysyy budjetissa ja aikataulussa. Pyhäjoelle suunnitellun yksikön alustava kustannusarvio on 4-6 miljardia euroa, mutta Fennovoiman mukaan hinta voi nousta. Times-lehden mukaan reaktoreiden yksikköhinta maailmalla on kohonnut 8,7 miljardiin euroon.

Ei ole tietoa, minne kustannukset asettuvat.

Kuopion Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Taisto Toppinen

- Tällä hetkellä tilanne ei näytä hyvältä. Ydinvoiman hinta on nousussa ja siihen liittyy riskejä. Ja toisaalta kuntien taloudellinen kantokyky ei ole hyvä. Näkisin kunnat eräänlaisena riskinä tässä hankkeessa, sanoo Aalto-yliopiston professori Peter Lund.

Kunnille lähtöhaluja antaa varmasti myös se, että hankkeeseen on lähdetty noususuhdanteen aikana.

- Nyt ollaan tulossa pitkään matalan kasvun alueeseen, jolloin sähkönkään kysyntä ei tule kasvamaan samalla tavalla. Ja hanke ei olekaan sellainen Eldorado niin kuin aluksi ajateltiin, Lund sanoo.

Professori uskoo myös, että kunnilla olisi paljon muitakin vaihtoehtoja täyttää pieni sähkön lisätarve, joka Fennovoimasta kunnille irtoaisi. Paikallisista energialähteistä syntyisi Lundin mukaan myös paljon enemmän työpaikkoja kuntiin.

- Ydinvoiman hinta nousee, muitakin kotimaisia vaihtoehtoja on, joista kunnat saisivat enemmän taloudellista hyötyä.

"Koko hankkeen luonne muuttuisi"

Ydinvoimalaa lähdettiin puuhaamaan sillä ajatuksella, että pienet omistajat tuottavat itselleen edullista sähköä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaankin Fennovoiman ydinvoimalaitos toisi lukuisia uusia toimijoita sähköntuotantoon ja ydinvoiman tuotantoa omistavien yhtiöiden lukumäärä kasvaisi noin 30 uudella toimijalla. 

Fennovoiman hankkeessa on mukana 34 kuntien omistajaohjauksessa olevaa sähköyhtiötä, useita yksityisomisteisia pieniä sähköyhtiöitä ja muita yrityksiä (siirryt toiseen palveluun). Kunnat omistavat sähköyhtiöidensä kautta ydinvoimahankkeesta neljänneksen, tyypillisesti puolesta yhteen prosenttia koko hankkeesta. Professorin mukaan koko hankkeen luonne muuttuu ja osuuskunta-ajatus romuttuu, jos kunnat joukolla irtisanoutuvat hankkeesta.

- Jos nyt kuntia poistuu, niin ollaan siinä tilanteessa, että koko lupahakemus pitäisi palauttaa takaisin eduskunnan käsittelyyn.

Rakentajat innokkaita

Lund povaa hankkeelle muutenkin kovia aikoja.

- Uskoisin, että hanke tälläkin hetkellä on aika vaakalaudalla, ja jos kunnatkin häipyvät hankkeesta, niin silloin voi kysyä, että mihin sitä Fennovoiman hanketta tarvitaan loppujen lopuksi.

Varoja tulisi ohjata kunnan kasvaviin tarpeisiin sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutuksessa ja päivähoidossa ydinvoiman sijaan.

Keminmaan kunnanjohtaja Tommi Lepojärvi

Rakentajilla riittää kaikesta huolimatta varmasti kiinnostusta Fennovoiman ydinvoimayksikön rakentamiseen, koska muita ydinvoimahankkeita ei ole vireillä länsimaissa.

- Rakentajille se olisi herkkupala, kun muita ydinvoimalupia ei ole. Ydinvoimarakentajilla on hinku päästä mukaan, Lund arvioi.

Monessa kunnassa päätöksen paikka on keväällä, kun suunnittelu- ja kilpailutusvaiheen jälkeen selviää uusi kustannusarvio. Fennovoimasta ei haluttu kommentoida asiaa Yle Uutisille.

"Omistajuusasioista ei mitään uutta sanottavaa tällä erää", viestitti Fennovoiman viestintäjohtaja Maira Kettunen.