Lemmikin alkuperä huolestuttaa harrastajia

Eläinkaupoissa myytävien eläinten oloja yritetään parantaa laatujärjestelmän avulla. Järjestelmää on ollut kehittämässä joukko aktiivisia lemmikkiharrastajia.

Kotimaa
Lemmikkikaneja häkissä.
Mika Kanerva

Laatujärjestelmä sai alkunsa yksityisten henkilöiden ja lajiyhdistysten edustajien huolesta. Ensimmäisen kerran lemmikkiharrastajat kokoontuivat pohtimaan eläinten myynnin kehittämistä kymmenisen vuotta sitten.

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton tultua mukaan harrastajat perustivat työryhmän.

- Suunnittelu kesti vuosia, koska se on tehty vapaaehtoisvoimin, kertoo ryhmän puheenjohtaja Paula Hirsjärvi.

Marraskuun puolivälissä julkistettuun laatujärjestelmään osallistuvia eläinkauppoja löytyy pääkaupunkiseudulta ja Keski-Suomesta.

Saadakseen sertifikaatin eläinkaupan täytyy sitoutua tarjoamaan myytäville eläimille riittävästi tilaa ja virikkeitä. Myös eläimen alkuperän on oltava liikkeessä näkyvillä.

Harrastajien mielestä tärkeä osa laatujärjestelmää on asiakkaan tavoittaminen. Sertifikaatin saanut liike lupaa antaa lemmikin ostajalle kirjalliset hoito-ohjeet.

Eläintä ei myöskään luovuteta alaikäiselle ostajalle ilman vanhempien kirjallista lupaa.

Vielä on liikkeitä, joissa olosuhteet ja toimintatavat eivät ole toivotulla tasolla.

Helinä Ylisirniö

- Eläinkauppias on monelle lemmikin ostajalle tärkeä tiedon lähde. Häneen saattaa olla pienempi kynnys ottaa yhteyttä kuin esimerkiksi eläinlääkäriin, Hirsjärvi kuvailee.

Taustat katoavat tukuissa

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton mukaan suomalaisissa eläinkaupoissa on eroja, vaikka mitenkään erityisen villiä toiminta ei olisikaan. Yleensä hankalimmassa asemassa ovat isot aktiiviset eläimet, joiden hoito on vaikeaa kaupan tiloissa.

- Tilanne on kehittynyt vuosikymmenten aikana parempaan suuntaan, mutta vielä on liikkeitä, joissa olosuhteet ja toimintatavat eivät ole toivotulla tasolla, toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö kertoo.

Laatujärjestelmä kieltää luonnosta pyydettyjen lintujen ja nisäkkäiden myymisen. Kalat ja matelijat hankitaan pääosin tukuista, jolloin niiden alkuperää on liki mahdoton selvittää.

- Eläinkauppiaat vastaavat kysyntään ja käyttävät sen vuoksi tukkuja. Suomalainen kasvatustoiminta on vielä niin pienimuotoista, ettei se pysty vastaamaan eläinkauppojen tarpeisiin, Ylisirniö kertoo.