1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kouluruoka nousuun arkigourmeella

Nuorten toiveet eivät useinkaan päädy koulujen ruokalistoille asti. Kun vaikutusmahdollisuutta ei ole, oppilaat turtuvat tarjolla oleviin vetisiin keittoihin ja kolmannes jättää jopa kokonaan syömättä. Maa- ja metsätalousministeriö kampanjoikin kouluruuan arvostusta nousuun ympäri Suomea.

Ihmiset syövät kouluruokalassa uunimakkaraa.

Kouluruuan puolestapuhuja Margit Kojo on lobannut kouluruokaa jo parikymmentä vuotta. Tehtävä ei ole tyystin mahdoton, mutta sarkaa riittää edelleen.

- Se ei vaadi aina rahaa, vaan pieniä muutoksia. Esimerkiksi ruuan valmistusprosesseja voisi petrata. Usein ruoka ylikypsennetään niin, että siitä tulee mössöä, ihan niin kuin oppilaat kritisoivat. Laatu- ja maku kohdalleen, toivoo Kojo.

Myös toinen puute koulukeittiöitä vaivaa. Oppilaiden mielipiteitä pitäisi kuunnella enemmän ruokalistoja laadittaessa.

- Usein nuoret toivovat selkeää perusruokaa, ei liikaa erikoiskokeiluja, vaan lihapyöryköitä, kastikkeita ja laatikoita.

Rohkeat kokeilut keittiössä voivat päättyä siis huonosti.

- Eksoottiset ihmetykset kannattaa jättää suosiolla pois. Ei kukaan lapsi halua liharuuan joukkoon säilykehedelmiä, puuskahtaa Kojo.

Kokkolan Kiviniityn yhdeksäsluokkalaisille Pauli Pappiselle ja Maaria Päivärinnalle maistuvat koulussa ainakin lihapullat ja kalapuikot. Silti aivan suurinta herkkua kouluruoka ei ole.

- Kyllähän sitä syö, että maha tulee täyteen, mutta ei se aina niin maukasta ole, kommentoi Pauli Pappinen.

Ruokakyselyitä tulemaan!

Itse syöjien mielestä mieliruokia kysellään liian harvoin. Kokkolan kouluruokapalvelusta kerrotaan, että kyselyitä pyritään järjestämään joka toinen vuosi. Viimeksi kysely tehtiin oppilaitosten www-liittymän eli Wilman kautta.

- Minun kohdalle ei ole tullut yhtäkään kyselyä. Joten sitä syödään, mitä täällä sattuu olemaan, heittää 9.luokkalainen Pauli Pappinen.

Myöskään Maaria Päivärinta ei ole kouluruokakyselyyn törmännyt.

Eksoottiset ihmetykset kannattaa jättää suosiolla pois. Ei kukaan lapsi halua liharuuan joukkoon säilykehedelmiä.

Margit Kojo, ruokapalvelun- ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti

- Kyselyllä voisi parantaa ruokavaihtoehtoja aika paljonkin, arvelee Päivärinta.

Kouluruoka pitäisi taikoa haluttavaksi aika pienillä muutoksilla. Suomalaisessa koulussa nimittäin yksi ruoka-annos saa maksaa keskimäärin 2,50 euroa. Sillä ei loihdita ihmeitä, mutta kokataan ravitsevaa ruokaa.

Kouluruoka maittaa heikoiten yläkoululaisille. Jotta kouluruoka yltäisi arjen gourmeeksi, pitää keittiöhenkilökunnan taipua jopa ruokalajien markkinointiin, esillepanoon ja pieniin erikoistarjoiluihin.

- Olen markkinoinut kouluille esimerkiksi leipäpöytää. Koululaiset ovatkin kummastelleet, että leipäpöytä! Sellainen, joka aikuisillakin on? Ja juuri siksi se on herättänyt kiinnostusta, Kojo paljastaa.

Torstaina Kokkolassa järjestetään luento noin kuudellekymmenelle keittiötyöntekijälle, missä pohditaan kouluruuan parannuskeinoja.