Lumikuningatar-baletissa peikotkin saunovat

Lumikuningatar on vuosikymmeniin ensimmäinen Suomen Kansallisbaletille tehty kotimainen kokoillan balettiteos.

kulttuuri
Lumikuningattaren ensi-ilta on 23. marraskuuta
Yle

Suomen Kansallisbaletin Lumikuningatar on baletin taiteellisen johtaja Kenneth Greven suurteos.

Baletti perustuu H.C. Andersenin satuklassikkoon, jota Greven äiti luki tälle lapsena.

- Yhdistin sadun Lapin taianomaiset maisemat ja tarinat aina nimenomaan Suomeen, kertoo Greve.

- Ajattelin, että tämä teos sopii tänne ja omaan tilanteeseeni loistavasti. olen itse tanskalainen, kuten satusetä Andersen ja asun Suomessa, josta Andersen tarinoi.

Halusin, ettei yksikään katsoja putoa kärryiltä.

Kenneth Greve

Satu muokkaantui baletiksi dramaturgi Pirjo Toikan ja ohjaaja Raija-Sinikka Rantalan avulla. Aika alusta alkaen oli selvää, että mukaan tulee myös kertoja. Kertojana toimii baletin kehyskertomuksen toisen päähenkilön, Kertun, isoäiti. Isoäidin roolissa vuorottelevat näyttelijä Krista Kosonen sekä talon entinen tähtitanssija Minna Tervamäki.

- Halusin, ettei yksikään katsoja putoa kärryiltä. Mietin myös, että miksemme rikkoisi tanssin yllä leijuvaa hiljaisuutta. Miksemme rikkoisi rajoja ja tekisi asioita uudella tavalla. Ja niin teimmekin, tokaisee Kenneth Greve.

Lumikuningattaren peilistä heijastuu taikamaailman runsaus

Baletinjohtaja Kenneth Greve on pannut muutenkin kaikki peliin. Lavalle nousee toinen toistaan upeampia näyttämökuvia, on huipputekniikkaa, tanssityylejä joka lähtöön sekä Tuomas Kantelisen elokuvallista musiikkia.

- Meidän tanssijoiden ensikosketus tähän teokseen oli musiikki, kertoo Kertun roolin tanssiva balettitanssija Salla Eerola.

Toista pääroolia tanssiva Samuli Poutanen on ollut innolla mukana uudessa kotimaisesssa teoksessa.

- On hienoa, että olemme saaneet Kansallisbalettiin täällä kokonaan tehdyn teoksen, hehkuttaa Poutanen.

Baletin tarinassa Lumikuningattaren peili särkyy ja kaksi palaa lennähtää Kain huoneeseen. Toinen tämän silmään ja toinen käsistään kätevän pojan lasiveistokseen, jonka Kai on muokannut Kertulle lahjaksi.

Lumikuningatar kaappaa Kain ja kietoo tämän taikamaailmaansa. Kerttu lähtee pelastamaan ystäväänsä. Matkan varrella molemmat kasvavat aikuisuuden kynnykselle ja Lumikuningatar saa palkkansa. Sen pituinen se.

Lasten ideat näyttämölle

Teos on kaikin puolin runsas. Esiintyjäkaartiin on otettu mukaan paljon myös Oopperan balettikoulun oppilaita. Lasten vilinän voisi kuvitella olevan työlästä koreografille. Hän kuitenkin pitää lapsia inspiraation lähteinä:

- Lapsiesiintyjillä oli paljon ideoita. He tarjosivat osaamistaan ja huudahtelivat, katso osaan tällaista! He ehdottivat mm. kehorytmejä ja kaikenlaista muuta, mitä otimme mukaan.

- Halusin myös, että katsomossa istuvat lapset vedetään esitykseen mukaan ja he saavat osallistua.

Taianomaisen lavastuksen ovat loihtineet valosuunnittelija Mikki Kunttu ja pukusuunnittelija Erika Turunen yhteistyönä.

- Olemme tehneet yhdessä töitä jo yli 15 vuotta, kertoo Kunttu.

- Minä vastasin pohjoismaisesta modernismista ja Erika romanttisesta runsaudesta. Sellainen oli työnjakomme, vitsailee Kunttu.

Kansallisoopperan orkesteri nauhoitti Tuomas Kantelisen musiikin alkusyksystä ja teos miksataan yleisölle satojen kaiuttimien kautta. Orkesterimontun päälle on rakennettu lisätilaa esiintyjille.

- Orkesterin kapasiteetti riittää paremmin, kun he eivät soita livenä tässä teoksessa, kertoo Kenneth Greve.

Lumikuningattaren _ensi-ilta on 23. marraskuuta. Se korvaa tänä vuonna baletin jouluperinteeseen kuuluneen _Pähkinänsärkijän. Kaikki esitykset on jo etukäteen loppuunmyyty.