Hiiripöllön vapauttavat kihlajaiset

Ei ole vaaratonta liikennöinti ilmatilassakaan, sielläkin sattuu ja tapahtuu välillä varsin äkkinäisiä asioita. Tämän sai tuta ikkunaan Joensuun keskustan laitamilla lentänyt hiiripöllö, joka meinasi päätyä pökertyneenä maassa köllöttäessään variksien lounaaksi. Tarinalla on kuitenkin paljon lennokkaampi jatko.

luonto
Hiiriplllö esittelee siipeään rengastajan kädessä.
Siru Päivinen / Yle

Harvempi on päässyt pitelemään pöllöä käsissään, saati hoitanut sellaista takaisin siivilleen ikkunaan törmäilyn jälkeen. Hammaslahdessa asuvalle Pekka Pitkäselle tämä alkaa olla jo aika tuttu juttu. Pitkäsen kanssa lintuja harrastava Jussi Miettinen puolestaan on tottunut kihlaamaan, eli rengastamaan lintuja.

Pari viikkoa sitten Pitkänen sai puhelun, jossa kysyttiin voisiko hän ottaa hoiviinsa linnun, joka näyttää joltain pöllöltä, kenties helmipöllöltä. Lintu oli törmännyt Joensuun Länsikadulla opiskelija-asuntolan kohdalla ilmeisesti ikkunaan ja pudonnut maahan, jossa varikset sitä piirittivät jo varsin nälkäisen näköisinä.

- Junailin linnulle kyydin tänne meille kotiin Hammaslahteen, ja otin pöllön hoitooni. Selvisi, että kyseessä on usein päiväaikaan liikkeellä oleva hiiripöllö. Syötin sitä muun muassa pelto- ja metsämyyrillä ja taisipa siihen hieman naudan paistiakin upota. Enimmillään pöllö pisteli neljä myyrä perä jälkeen, eikä päässyt lentämään edes orrelleen hetkeen sen päälle, Pitkänen hymyilee.

- Tällä nuorukaisella oli onni matkassaan, kun selvisi törmäyksestään hengissä ja löysi vieläpä itselleen hyvän hoitajan. Nyt se on toipunut riittävästi ja on aika päästää se takaisin luontoon etsimään Pohjois-Karjalan parhaita myyräapajia, kunhan ensin saadaan sille rengas nilkkaan muistoksi, puhelee Jussi Miettinen.

Uralilta - tai naapurista

Hiiripöllöjen poikaset ovat pöllöistä kevään varhaisimpia siivilleen nousijoita. Nyt vapautettu yksilö on todennäköisesti ollut ilmassa jo viime toukokuusta lähtien.

- Hiiripöllöt ovat vaelluslintuja, ne kulkevat myyräkattauksen mukaan pitkiäkin matkoja. Tämäkin yksilö on voinut lentää meille vaikka Uralilta asti, kukapa tietää sen lentoreitin. Jatkossa tämän yksilön liikkeistä saatetaan jotain saadakin selville, kun laitetaan sille tällainen kihlarengas nilkkaan, puhelee Miettinen pöllöä kokeneesti käsissään pyöritellessään.

Pöllöjen jaloissa on höyhenpeitettä sen verran runsaasti, ettei jo olemassa olevaa rengasta voi huomata muutoin, kuin käsin tutkien. Miettisen tutkailu paljasti, ettei nuorukaista ollut vielä kihlattu, joten rengastaja kiinnitti sille ikioman renkaan nilkkaan. Lintu myös punnittiin ja sen siivestä otettiin mitat.

- Pohjois-Karjalassa hiiripöllö ei pesi joka vuosi, se on varsin kulkevainen elintavoiltaan. Lajihan on meiltä katsoen melko pohjoinen, ja kannanvaihtelut koko Suomenkin alueella ovat isoja, Miettinen kertoo.

Ilon hetki

Pekka Pitkänen pitää kevyesti hetkittäin räpistelevää hiiripöllöä tottuneesti paljaassa kädessään. On aika toivottaa sille hyvää matkaa ja onnistuneita myyräjahteja.

- Tämä yksilö olikin varsin helppo hoidettava, se tottui minuun aika äkkiä. Ensimmäisen vuorokauden se oli meillä tuolla sisällä, eikä hätkähtänyt edes meidän Emma-koiraa. Emma tosin onkin sellainen rauhallinen ja ystävällinen tyttö, joka on tottunut näihin siivekkäisiin pikkukavereihin, eikä hätyyttele niitä, Pitkänen puhelee.

Linnun vapaaksi päästäminen on Pitkäsen mukaan hoitajan paras palkka. Kun hyväkuntoinen pikkupöllö katsoo hoitajaansa keltaiset silmät palaen, ja on valmiina lähtöön, on Pitkäsen palkka saatu. Mies ottaa linnun kevyesti molempiin käsiin ja heittää sille pienet alkuvauhdit:

- Hyvää matkaa. Tuuhan kysymään myyriä jos tulee nälkä, mies sanailee pöllön perään. Lintu nousee siivilleen ja lentää rauhallisesti teilleen perään katselematta.

- Aina ei käy näin hyvin, joten kyllä tämä on sellainen ilon hetki. Tämän hetken takia tätä hommaa kai tekee, Pitkänen kertoo hymyssä suin.

Lintuharrastus kasvussa

Sekä Miettinen että Pitkänen kertovat, että kiinnostus lintuja kohtaan on selvästi noussut ja trendi on jatkuvasti nouseva. Uusia harrastajia tuntuu vetävän lintujen ääreen sekin, että digikameroiden myötä myös lintujen kuvaaminen on muuttunut aiempaa helpommaksi. Harrastajien kuvista saadaan myös sellaista tietoa, joka ei aiemmin aina tavoittanut tietoja ylös kirjaavia lintuyhdistysten ihmisiä.

- Harrasteen kasvun tietää todeksi jo siitäkin, että moni sellainen ihminen soittelee nykyisin ja pyytää auttamaan lajien tunnistamisessa, joka piti minun lintupuuhiani 80-luvulla vielä aika outona, hymähtää Pekka Pitkänen.

Hiiripöllö on lentänyt teilleen. Tapaaminen sen palavan keltaisten tarkkojen silmien kanssa oli ikimuistoinen. Kenties siitä kuullaan vielä - kenties ei.

-Se sai alumiini HH00027- renkaan nilkkaansa, eli melkein Bond-lintu oli tällä kertaa kyseessä, Pitkänen naurahtaa. Toivottavasti se lentää nyt tämä rengas jalassaan seuraavan rengastajan luo, ja saa uuden kontrollitiedon sieltä pesältä. Se olisi tietenkin se paras palaute, Jussi Miettinen juttelee.

Pohjois-Karjalassa pöllölajeja on varsin monipuolisesti. Maakunnasta löytyvät kaikki muut pöllölajit lapinpöllöä lukuun ottamatta, sitä tavataan vain pohjoisessa, eikä aina sielläkään.