1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Armeija on edelleen Suomen suurin kuntokoulu

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan suomalaisnuorukaisten kehno kunto kohenee armeijassa, kunhan muistaa syödä ja levätä riittävästi.

Minna Tanskanen toteaa väitöskirjassaan, että varusmiespalvelus parantaa kuntoa, mutta saattaa myös ylikuormittaa kehoa. Kuva: Arvo Vuorela/Yle

Yleisesti puhutaan, että suomalaisten varusmiesten kunto on ollut jatkuvassa laskusuunnassa. Liikuntatieteen maisteri Minna Tanskanen on tutkinut suomalaisten varusmiesten peruskoulutuskauden kuormittuvuutta, ja joutuu vahvistamaan tämän tiedon.

-Viimeisen viidentoista vuoden aikana varusmiesten kunto on laskenut huimasti. Esimerkiksi cooper-testien keskiarvoiset tulokset ovat laskeneet tässä ajassa noin 300 metriä, eli melkein yhden kokonaisen kierroksen. Samalla myös varusmiesten kehonpaino on lisääntynyt, Tanskanen valottaa.

Toisaalta mitä huonompi kunto, sitä enemmän hyötyä voidaan katsoa armeijasta olevan nuorille. Tutkimuksessaan Tanskanen totesi, että armeijan peruskoulutuskausi vastasi kuntokuuria, jossa rehkitään keskimäärin kaksi tuntia päivässä kahdeksan viikon ajan. Armeija on kuin onkin Suomen suurin kuntokoulu.

Kunto kohoaa kuormittamalla, ei ylikuormittamalla

Tanskanen haluaa muistuttaa, että kunnon kohottamisen näkökulmasta liika on usein liikaa. Mikäli keho ylikuormittuu, eikä ehdi palautua, ei kunto kohene. Hektisessä armeijassa riittävän palautumisajan varmistaminen varusmiehille voi olla haastavaa, mutta ei kuitenkaan mahdotonta.

-Vaikka siellä suuria joukkoja liikutellaankin, niin huolellisella suunnittelulla voidaan kokonaiskuormittavuuttakin hallita. Rytmitys on tärkeä, ajatellaan sitten päivä- tai viikkotasolla. Raskasta ajanjaksoa pitäisi aina seurata kevyempi ajanjakso, Tanskanen sanoo.

Toisaalta myös varusmiehellä itsellään on vastuu omasta kunnostaan. Kun luppoaikaa muuten kiireisessä armeijan elämänrytmissä on tarjolla, se pitäisi myös muistaa käyttää lepäämiseen. Myös lomat ja viikonloppuvapaat on syytä ottaa levon kannalta.

Valitettavasti tämä ei aina käytännössä toteudu. Tutkimuksessaan Tanskanen huomasi, että noin kolmannes varusmiehistä rasittui liikaa. Yksi ratkaisu tähän on kuntoon perustuvat tasoryhmät, jotka ovatkin nykyään jo yleinen käytäntö.

Sissimuonalla jaksaa - mikäli se maistuu

Tutkimuksessaan Tanskanen keskittyi myös varusmiesten energiansaantiin. Osalle tutkimukseen osallistuneista varusmiehistä jaettiin taistelumuonapakkausten lisäksi energiapatukoita, kun taas osa joutui tulemaan toimeen pelkällä sissimuonalla.

Tutkimuksessa selvisi, että ne varusmiehet, jotka nauttivat lisäenergiaa proteiinipatukoiden muodossa, kokivat vähemmän nälkää ja olivat yleisesti ottaenkin paremmalla tuulella. Tämä puolestaan vaikutti myös fyysiseen jaksamiseen.

Vaikka sissimuonassa on armeijan harjoituksiin nähden riittävästi energiaa, kokivat pelkän sissimuonan voimin toimeen tulleet nälkää ja energiavajetta.

Syyn voi nähdä olevan nirsoilussa: Tanskasen tutkimuksen mukaan annetuista muonista varusmiehet käyttivät vain hieman yli puolet. Tanskasen mielestä tässä voisikin olla kehittämisen paikka.

-Varusmiehiltäkin voisi kysyä, mikä sissimuonista maittaa ja mikä ei, tutkija ehdottaa.

Minna Tanskasen väitös tarkistetaan Vuokatissa maanantaina 3.12.