Oikeuden historia kansiin Tampereella

Tampereen oikeusistuinten historia on vihdoin saatu kirjalliseen muotoon. Historiikki kertoo oikeusistuinten tarinan lähes 200 vuoden ajalta.

Aulis Aarnio (Kirjailija)
Raastuvanoikeuden istunto K.W.Walldenin johdolla
Tampereen käräjäoikeuden kuva-arkisto

Lakiin perustuvaa oikeutta jaettiin Tampereella 1830-luvulta lähtien. Raastuvanoikeus istui nykyisen raatihuoneen paikalla sijainneessa talossa ja sai eteensä enimmäkseen henki- ja omaisuusrikoksia.

- Tampere oli pieni, muutaman sadan ihmisen kaupunki, eräänlainen kauppala. Täällä olivat rikokset hyvin arkisia, kuten ihmisetkin, historiikin kirjoittanut emeritusprofessori Aulis Aarnio kertoo.

1800-luvun lopussa rakennettiin raatihuone, ja raastuvanoikeus siirtyi sinne.

Valituskarusellia ei tunnettu

Nykyään ylempiä oikeusasteita pommitetaan valituksilla lähes rutiininomaisesti, mutta 1800-luvun Tampereella perustuomioistuimen päätöksiä ei Aarnion mukaan niin vain heiluteltu.

- Silloin hovioikeus ei ottanut kantaa kuin murto-osaan tapauksista. Muutoksenhaku ylempiin tuomioasteisiin oli hyvin harvinaista, Aarnio sanoo.

- Ihmisillä ei myös useinkaan ollut asiamiehiä oikeudessa, vaan he edustivat itseään. Hyvillä puhelahjoilla ei kuitenkaan voinut juuri vaikuttaa tuomioonsa, sillä oikeisistuimet olivat jo tuohon aikaan yllättävän perinpohjaisia.

Tarinoita historian lomassa

Kirjaan on mahdutettu myös tarinoita oikeuslaitoksen arjesta. Merkittävimpänä Aarnio pitää pankkiiri Idmanin kavallusjuttua, joka on Aarnion mukaan vieläkin euromääräisesti Suomen suurimpia kavalluksia.

- Sitten oli terroristi Jan Tshokken tapaus. Hän syyllistyi muun muassa tappoihin ja oli Tampereen ensimmäinen terroristi sanan täydessä merkityksessä.

- Se oli rikoksena raakuudeltaan ja myöskin tapahtumiltaan hyvin erikoinen tapaus, Aulis Aarnio kertoo.

Nykysuuntauksena ammattimaisuus ja vähäeleisyys

Pitkään valmisteltu historiikkikirja etenee raatihuoneelta 2010-luvulle ja nykyiseen Tampereen oikeustaloon. Siellä eivät omalaatuiset ja arvonsa tuntevat tuomarit enää pompottele syytettyjä, kuten ennen saattoi tapahtua.

Täällä olivat rikokset hyvin arkisia, kuten ihmisetkin.

Aulis Aarnio

Nuija löytyy vielä tuomarin pöydältä, mutta harva sitä enää käyttää, sanoo laamanni Antero Nuotto Pirkanmaan käräjäoikeudesta.

- Nykyisin pyritään ammattimaiseen toimintaan. Asiakkaita palvellaan ja heitä kohdellaan hyvin. Suuret persoonat, joita tässäkin kirjassa on useita, tietenkin latistuvat, mutta asiakkaan kannalta se on hyvä asia.

Nykyisellä Pirkanmaan käräjäoikeudella on myös käytössään uusia sovittelun kaltaisia työvälineitä, joille lakimiehet olisivat ehkä aikoinaan tuhahdelleet.

Seuraava historiikki näyttänee, tulivatko ne jäädäkseen.