Viranomaiset huolissaan kaivoksen päästöistä Tornionjokeen

Suomen ja Ruotsin aluehallintoviranomaiset ja yhteinen rajajokikomissio vaativat tiukempaa vesiensuojelua kaivosyhtiö Northlandin Kaunisvaaran kaivokselle Ruotsin Pajalassa. Huoli koskee Tornion-Muonionjoen vesistöä ja arvokkaita lohikalakantoja. Viranomaisten mielestä kaivosyhtiön ympäristölupahakemuksessa ei ole varauduttu tulvariskeihin. Kaivosyhtiön mukaan merkittäviä vesistövaikutuksia ei tule.

Kotimaa
kaunisvaara kartta
Yle

Vasta tuotannon aloittaneen Kaunisvaaran rautakaivoksen laajentamisen ympäristölupaa pui parhaillaan Uumajan käräjäoikeus Ruotsissa. Kaivos sijaitsee runsaan kymmenen kilometrin päässä rajajokena virtaavan Muonionjoen rannasta. Kaivosalueen sivuvesistöt laskevat Muonionjokeen, joka yhtyy Tornionjokeen Suomen Kolarin ja Ruotsin Pajalan kylien alapuolella.

Rajajokikomissio huolestui päästöistä

Kaivosyhtiö Northland sai ensimmäisen ympäristöluvan pari vuotta sitten rajajokikomissiolta, vain vähän ennen kun luvanantovalta rajajokialueen kaivoshankkeissa siirrettiin komissiolta sijaintimaan viranomaisille.

Nyt rajajokikomissio on lausunnonantajana huolissaan kaivoksen jätevesien tulvariskeistä Tornion-Muonionjoen vesistöön.

Rajajokikomission puheenjohtaja Matti Hepola oli antamassa ympäristölupaa 2010 ja on allekirjoittanut myös tämän vuoden lokakuussa Uumajan käräjäoikeudelle annetun lausunnon, jossa huolet vesistöriskeistä tuodaan esiin. Hepolan mukaan tässä ei ole ristiriitaa, koska Northlandin Kaunisvaaran kaivoshanke on nyt käsittelyssä olevalla lupamenettelyllä laajentumassa silloin luvan saaneesta Tapulin louhoksesta myös Sahavaaran louhokseen.

Tulvariskien varmuusvara heikko

Komission mielestä kaivosyhtiön lupahakemus on suurpiirteinen ja siinä ei ole otettu komission mielestä huomioon ilmastonmuutoksen jo nyt todettuja muutoksia ja äärevöityviä säitä.

- Northland on laskenut kahdenkymmenen ja sadan vuoden mahdollisilla tulva- ja sademäärillä, mutta nyt tilanne on se, että kokemukset myös Suomesta osoittaa, että meillä saattaa ympäristöolosuhteet olla hyvin paljon rankemmat. Käytännössä siis sataa huomattavasti enemmän ja silloin täytyy pystyä laskemaan myös etukäteen riittävät varmuudet siihen, että kaikissa olosuhteissa kaivoksen padot pitävät ja kaikissa olosuhteissa vedet voidaan hallita niin, ettei niitä jouduta juoksuttamaan vesistöihin hallitsemattomasti.

Tornion-Muonionjoen vesistöalue kuuluu EU:n Natura ohjelmaan Ruotsissa ja Suomessa. Häviämisen partaalla 80-luvulla ollut lohen poikastuotanto on saatu kasvuun kalastusrajoituksilla ja jokialue on jälleen Itämeren lohen merkittävin kutualue.

Norrbottenin lääninhallitus tyytymätön

Ruotsissa Norrbottenin lääninhallitus vaatii ympäristölupaan määräyksiä rikkipitoisten kaivosjätteiden pääsyn estämisestä vesiin. Norrbottenin lääninhallituksen ympäristöinsinööri David Berggård sanoo Yle Uutisen sähköpostihaastattelussa, että lääninhallituksen vaatii selvät säännökset siitä, kuinka kaivosyhtiö käsittelee tulevan Sahavaaran avolouhoksen rikkirikkaan kaivosjätteen, jottei se aiheuta happamoitumista ja metallien leviämistä maahan tai vesistöön. Berggårdin mukaan kielteisten vesistövaikutusten mahdollisuus on olemassa ja se on estettävä.

Norrbottenin lääninhallituksen Uumajan käräjäoikeudelle antamassa kymmenien sivujen lausunnossa moititaan kaivosyhtiö Northlandin ympäristölupahakemusta lukuisista puutteellisuuksista ja niihin vaaditaan lupaehdoissa korjauksia.

Lapin Ely-keskus huolissaan lohenpoikasista

Lapin Ely-keskuksen ympäristöyksikkö ja kalatalousyksikkö ovat myös antaneet omat lyhyet lausuntonsa Uumajan käräjäoikeudelle loka- ja marraskuussa.

Kalatalousyksikkö on huolissaan lohesta, meritaimenesta ja Perämeren vaellussiasta. Erityinen huoli on Itämeren meritaimenen luonnonkannoista, koska ne on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi.

Kalatalousyksikön lausunnon mukaan kaivokselta johdettavan jäteveden purkumaksimi ajoittuu arvokalojen herkimpään elinvaiheeseen keväällä, kun poikaset kuoriutuvat. Lapin Ely-keskus katsoo vaarana olevan, että kutupaikan sorassa elävät lohen ruskuaispussipoikaset altistuvat päästöille, mikä saattaa lisätä niiden kuolevuutta oleellisesti.

Lapin Elyn ympäristöyksikkö pitää kaivosyhtiö Northlandin hakemusta liian suurpiirteisenä ja kiinnittää huomiota vesistöpäästöihin, Sahavaaran louhoksen happoa muodostaviin malmeihin ja sivukiviin. Lausunnon mukaan Northlandin esittämä jätevesien selkeytysmenetelmä ei edusta parasta metallimalmikaivosten ympäristökäytäntöä. Ely vaatii tarkkailuvelvoitteita ja aktiivisia kemiallisia ja passiivisia puhdistusmenetelmiä kuten reaktiivisia ojia, joilla happamat jätevedet saataisiin neutraloitua.

Lopuksi Ely puoltaa lupahakemusta, kunhan sen vaatimat lisävelvoitteet laitetaan lupaehtoihin.

Rajajokikomission puheenjohtaja Matti Hepolakaan ei pelkää, että Kaunisvaaran kaivos pilaa Tornion-Muonionjoen vesistön.

- No en ole siitä erityisen huolissani, mutta siitä olen huolissani, että pystytään riittävällä varmuudella tavallaan riskienhallintasuunnitelma tekemään, että kaikissa olosuhteissa päästöt pysyvät luparajoissa ja mitään patojen murtumisia ja onnettomuuksia ei sitten tapahdu.

Kaivosyhtiö: ei merkittäviä vesistövaikutuksia

Kaivosyhtiö Northland on eri yhteyksissä kiistänyt Kaunisvaaran vaikutukset vesiin. Yhtiön mukaan merkittäviä vaikutuksia Muonionjoen veden laatuun, kaloihin ja muihin vesieliöihin ei tule kaivokselta.

Northlandilla on kaivoshanke myös Pajalan Kaunisvaaraa vastapäätä Muonionjoen Suomenpuolella Kolarin Hannukaisessa. Sen osalta kannattavuusselvitys on meneillään. Hannukaisen rautakaivoksella olisi vesistövaikutuksia Tornion-Muonionjoen vesistöön.