Kovat rasvat maistuvat taas suomalaisille

Suomalaiset ovat lisänneet voin ja voi-kasvirasvasekoitusten käyttöä, kertoo THL. Kovien rasvojen syömisen pelätään lisäävän sydänsairauksia.

Kotimaa
Graafi
Yle Uutisgrafiikka

Suomalaisten tyydyttyneen rasvan saanti on kääntynyt nousuun, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Asia selviää tänään perjantaina julkaistun FINRISKI 2012 -tutkimuksen tiedoista.

- Tutkimuksen ravintotiedot osoittavat, että suomalaiset syövät kovempaa rasvaa aiempaa enemmän, sanoo THL:n pääjohtaja Pekka Puska tiedotteessa.

FINRISKI-tutkimukseen kuuluvan FINRAVINTO-tutkimuksen mukaan voi on tehnyt paluun suomalaisten ruokavalioon kahdessa muodossa. Leivän päälle voita levittää nyt kuusi prosenttia suomalaisista, kun vuoden 2007 FINRISKI-tutkimuksessa osuus oli puolta pienempi.

Voi-kasviöljyseosten käyttö puolestaan on kaksinkertaistunut - kun vuonna 2007 niitä käytti 20 prosenttia, nyt osuus on 37 prosenttia. Vähärasvaisten, enintään 40 prosenttia rasvaa sisältävien levitteiden käyttö taas on vähentynyt 39 prosentista 24 prosenttiin.

Myös leivonnassa ja ruuanlaitossa käytetään nykyään enemmän voita ja voi-öljyseoksia kuin viisi vuotta sitten.

Rasvan osuus energiasta kääntyi kasvuun

Myös rasvan osuus suomalaisten energian saannista on kääntynyt. Tämä pätee niin tyydyttyneisiin kuin tyydyttymättömiin rasvoihin. Kun miehet saivat 2007 energiastaan 13 prosenttia tyydyttyneestä rasvasta, nyt osuus on prosenttiyksikön suurempi. Naisten kohdalla nousua on kertynyt kaksi prosenttiyksikköä 14 prosenttiin.

Rasvan saannin kasvu näkyy suomalaisten kolesteroliarvoissa, kertoi THL jo elokuussa. Vuodesta 1982 vuoteen 2007 jatkunut kolesteroliarvojen lasku kääntyi nousuun.

Kun vuonna 2007 25-64-vuotiaiden miesten kolesterolipitoisuus oli 5,25 millimoolia litrassa, se on nyt 5,34. Naisilla kolesteroli on noussut 5,15 millimoolista 5,31 millimooliin.

Kaikesta huolimatta suomalaisten pulskistuminen näyttää pysähtyneen. Ylipainoisia on kuitenkin miehistä joka kolmannessa ja naisistakin melkein joka toinen. Naisista osa on jopa laihtunut - nuorimmilla ja vähiten koulutetuilla keskimääräinen vyötäronympärys on pienentynyt vuodesta 2007.

Huonoon suuntaan mennään

THL:n mukaan näyttää siltä, että suomalaisten ruokavalion terveellistyminen on nyt tyssännyt, sillä suolaakin kuluu aiempaa enemmän. Jos muutos jää pysyväksi, uhkaa yhä useampaa kansalaista sydäntauti tai halvaus. Tämän takia eliniän odotteen ja terveiden elinvuosien kasvu voi pysähtyä.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on ottanut tiedot huolestuneena vastaan.

- Neuvottelukunta on huolestunut lisääntyneen tyydyttyneen rasvan, kolesterolin ja suolan saannin vaikutuksista suomalaisten terveyteen”, kertoo neuvottelukunnan puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

THL julkisti FINRISKI 2012 -tutkimuksen Helsingissä yhdeksänsillä valtakunnallisilla kansanterveyspäivillä perjantaina. Tilaisuusdessa jaettiin vuosittainen THL:n Kansanterveyspalkinto, jonka sai tällä kertaa HK Ruokatalo. THL:n mukaan yritys on viime vuosina tehnyt hyvää työtä tuotteidensa suolan ja tyydyttyneen rasvan vähentämiseksi.

FINRISKI 2012 -tutkimuksen otoskoko oli 9 905 henkilöä. Tutkimukseen heistä osallistui 65 prosenttia.