Maailman suurin musiikkimoka myydään huutokaupalla

Silver Beatles -yhtyeen demonauha ei kelvannut Deccalle. Alkuperäistä nauhaa ei ole koskaan kuultu julkisuudessa. Nyt sillä etsitään uutta ostajaa huutokaupassa Lontoossa.

Maailman pahimmaksi musiikilliseksi virhearvioksi kutsuttu The Beatles yhtyeen ensimmäinen äänitys myydään huutokaupalla. Emämunauksen teki Decca-levy-yhtiö, joka torjui tulevan supernelikon.

He matkivat amerikkalaista tyyliä, Buddy Hollya ja Chuck Berrya ja sellaisia.

Nauhan kuullut huutokauppakamarin edustaja Ted Owen

Yhtye tarjosi Deccalle uudenvuodenpäivänä 1961 tekemäänsä esittelynauhaa, mutta Decca katsoi, ettei uusille kitarabändeille ollut enää tilausta. Yhtiö valitsi uudeksi kyvykseen samana päivänä esittäytymässä käyneen The Tremeloes -yhtyeen, ja The Beatles, tuolloinen Silver Beatles, jäi ilman levytyssopimusta.

Mitätön bändi ei  ollut useita hittejä sittemmin tehnyt The Tremeloeskaan, mutta The Beatles, jonka EMI-yhtiö otti leipiinsä muutamia kuukausia myöhemmin, nousi tietysti aivan omiin korkeuksiinsa.

Myynnissä on vain esine, eivät laulut

Demonauha jäi yhtyeen managerin Brian Epsteinin haltuun – olihan hän maksanut nauhan kulutkin – ja hän antoi sen myöhemmin yhdelle EMI:n johtomiehistä. Tämä möi sen yksityisesti vuonna 2002, ja ensi viikolla se myydään uudelleen, ensi kertaa huutokaupassa.

Mukana ostaja saa käsin kirjoitetun listan nauhan sisällöstä ja mustavalkoisen kuvan bändin jäsenistä nahkatakeissaan. Ringo Starrin tilalla rumpalina oli tuolloin vielä Pete Best.

Lähtöhinta on 37 000 euroa. Sillä ei kuitenkaan saa oikeuksia nauhalla oleviin kappaleisiin, vaan beatlesien äänien copyright on heidän perustamallaan Apple-yhtiöllä.

Toisaalta mikään kappaleista ei ole Lennon-McCartney-tuotantoa, vaan lainaa muilta. Kymmenen kappaleen joukossa on sellaisia kuin 'Till There Was You, Take Good Care of My Baby ja Money (That's What I Want).

Useimmat laulut ovat yhdysvaltalaisia ja myös kuulostavat siltä, sanoo huutokauppakamari Fame Bureaun edustaja Ted Owen The Telegraph -lehdessä.

– He matkivat amerikkalaista tyyliä, Buddy Hollya ja Chuck Berrya ja sellaisia. Rock'n'roll oli päivän sana, ja kaikki, jotka yrittivät lyödä läpi, pyrkivät kopioimaan juuri sitä tyyliä, Owen sanoo.