Ruoan puute tuo tikkalinnut pihapiireihin

Ruokintapaikoilla käy hyörinä, vaikka pakkasen takia linnut eivät ole joutuneet kärvistelemään vielä lainkaan. Ruoka maistuu ja aina välillä pihan linnustoa seuratessa jää itsekin ihmettelemään niiden käyttäytymistä.

luonto
Kuvassa palokärki kuusen rungolla.
Tero Pelkonen

Marraskuisen harmauden keskellä elämää on sentään pihojen ruokintapaikoilla. Välillä pikkulinnut lehahtavat karkuun paikalle syöksyvää tikkaa, jonka näyttävä liito päätyy usein herkkuhetkeen talipalloilla. Palokärki ilmoittaa olemassaolostaan rummuttamalla katuvalojen päällispeltiä. Tai päivystää viereisen lahopuun latvassa.

Joskus tapahtuu kuitenkin sellaista, että asiaa on tiedusteltava taholta, joka tietää linnuista enemmän kuin maija meikäläinen.

Viime keväänä huomasin, että pihamme linnunpöntön "ovea" oli käyty nakuttelemassa suuremmaksi. Oletin, että asialla oli palokärki, joka asustaa ympäristössämme. Sen lempipaikka on viereisen metsikön latvasta lahonnut koivu.

Nyt syksyllä huomasin sen hääräilevän myös naapurin puolella, missä on vanhan riippakoivun kupeessa jo harmaantunut - aika kallellaankin oleva pönttö.

Kuvassa palokärki koivun rungolla.
Tero Pelkonen

Välillä palokärki omii pikkulintujen ruokintapaikkan itselleen. Se oikein syöksyy paikalle ja häätää samalla pienemmät tintit ja muut pois.

Soitin suonenjokiselle lintukuvaajalle ja niiden elämää seuranneelle Olli Korhoselle kysyäkseni mitä ihmettä palokärki puuhaa pöntössä.

Saman tien selvisi, että todennäköisesti pöntön aukon on käynyt suurentamassa käpytikka, ja jos palokärki on käynyt pöntöissä, se on tehnyt sen löytääkseen jotain syötävää.

- Palokärki viihtyy nykyään myös joissakin pihoissa, koska vanhat metsät ja vanhat puut ovat hävinneet. Palokärkiä on tavattu jopa puistolintuina Etelä-Suomessa, Korhonen kertoo.

Palokärki on taantuva laji ja se on lähtenyt etsimään uutta elinympäristöä ihmisten pihoista. Elinympäristönmuutos saattaa pelastaa lajin taantumiselta kokonaan.

Talipallo maistuu palokärjellekin

Miksi palokärki ja muutkin tikat sitten vierailevat ruokintapaikoilla? Ainakin palokärjen tulo paikalle on varsin näyttävä. Korhosen on vaikea sanoa asiaan mitään varmaa näkemättä itse tilannetta.

- Tuskin se syöksyy puusta siksi, että saisi hätisteltyä muut linnut siitä pois. Ylipäätään tikat tulevat aika reippaasti ruokintapaikalle, eivät laiskuuttaan, vaan ravinnon perässä.

Palokärjellä ruoka on vähissä, koska lahopuita ei ole. Niissä olevat hyönteiset, toukat ja hevosmuurahaiset ovat sen perusravintoa. Siksi helpompi ruoka kiinnostaa lintua.

Olli Korhosen omalla pihalla käy vakituiseen harmaapäätikka. Osalla linnuista, Korhosen mukaan varsinkin tikkalinnuilla, on päivärytmi ja ne tulevat ruokintapaikalle lähes samoina aikoina joka päivä.

Muuten ruokintapaikoilla on jonkinlainen oma nokkimisjärjestys. Isot sortavat pieniä.

Välillä tilanne on kuitenkin myös toisinpäin. Korhonen on huomannut, että esimerkiksi sinitiainen ajaa talitiaisen pois syömästä. Se on melko tyypillistä käyttäytymistä sinitiaiselle.

Mitään yhtäköyttä-ilmiötä Korhonen ei ole huomannut ja epäileekin olettamusta, että saman lajin linnut sortaisivat joukolla toisia. Tilanne voi näyttää sille.

- Itselläni käy pikkuvarpusia pihassa 20 - 30 kerrallaan ja ei siihen paljon muuta porukkaa mahdu silloin.