Kioto oli pettymys sekä teollisuudelle että nuorelle ympäristöaktivistille

Teollisuutta harmitti, että päästövähennys ei koskenut kaikkia keskeisiä maita. Maan ystävä oli pettynyt lepsuihin päästövähennystavoitteisiin. Kioton ilmastosopimuksen ensimmäinen velvoitekausi päättyy tämän vuoden lopussa. Viralliset tilastot toteutuneista päästövähennyksistä on luvassa vasta muutaman vuoden kuluttua.

Ulkomaat

Suomalaisten yritysten edustaja löysi Kioton ilmastosopimuksesta heti ongelmia, mutta sopimus ei riemastuttanut vuonna 1997 myöskään ympäristöjärjestö Maan ystävien edustajana kokoukseen osallistunutta Oras Tynkkystä.

Teollisuuden mielestä suurin pulma oli, että nouseville talousmahdeille ei asetettu päästötavoitteita ja Yhdysvallat jättäytyi pois sopimuksesta. Tynkkystä kismitti, että sopimukseen ei saatu riittävän kovia päästötavoitteita.

- Kun sopimuksesta ei saatu kattavaa, siitä tuli torso. Tilanne vain paheni, kun Yhdysvallat ei ratifioinut sopimusta. Tämän vuoksi siitä ei ole tulevien ilmastosopimusten pohjaksi, johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta sanoo.

Kioton ilmastokokoukseen 15 vuotta sitten hän osallistui Teollisuuden ja Työnantajien TT:n edustajana. EK siitä tuli, TT fuusioitui Palvelutyöantajien kanssa.

- Kioton kokouksen jälkeen aika moni – mukaan lukien minä arvioimme, että kokous oli pettymys. Kioton pöytäkirja ei ollut riittävän vahva. Se ei olekaan ollut riittävän vahva, koska päästötavoitteet suhteessa vähennystarpeeseen ovat vaatimattomia, kansanedustaja Tynkkynen sanoo ennen Dohan kokousta, johon hän osallistuu vihreiden kansanedustajana.

Jälkikäteisarvio on erilainen. Kun sopimus hyväksyttiin Kiotossa, myös Yhdysvallat oli mukana. Se jättäytyi pois myöhemmin.

- Näin ajateltuna Kioton sopimus oli aikamoinen saavutus. Iso ja merkittävä askel eteenpäin, mutta ei riittävästi, Tynkkynen sanoo.

Ongelma ei ratkea, ellei kaikkia saada mukaan

Kylä-Harakka-Ruonalan mukaan vuonna 2020 alkavaan täysin uuteen ilmastosopimukseen on saatava kaikki merkittävät päästöjen aiheuttajat, myös kehittyvät taloudet kuten Kiina ja Intia. Myös köyhimpiä maita on kannustettava päästövähennyksiin.

Kylä-Harakka-Ruonala ei sulje sitä mahdollisuutta, että yhden ilmastosopimuksen sijasta on useampia sopimuksia. Se voi olla keino saada kaikki mukaan.

- Jos kaikkia ei saada mukaan, ongelmaa eli ilmaston lämpenemistä ei saada ratkaistua. Tärkeää on tasoittaa myös yritysten pelikenttää, Kylä-Harakka-Ruonala perustelee.

Hänen mukaansa yritysten tasavertainen kohtelu on tärkeää, koska yrityksillä on ratkaisujen avaimet.

- Ne pystyvät teknologialla ja osaamisella ratkaisemaan ilmasto-ongelmia. Se on erityisen tärkeää suomalaisille yrityksille, koska niillä on teknologisia ratkaisuja tarjottavana ja niiden kannalta on tärkeää, että on maailmanlaajuista kysyntää, Kylä-Harakka-Ruonala perustelee.

Kioton saavutuksena hän pitää sitä, että orastava nähtiin se, mikä on nyt itsestään selvää.

-Yrityksillä on ratkaisuja ilmasto-ongelmien hoitoon., hän sanoo.

Sandystä vetopua?

Vaikka Tynkkysen odotukset Dohan kokoukselta eivät ole suuret, yllätykset ovat aina mahdollisia. Siitä on esimerkkejä ilmastokokousten historiassa.

Myös joitakin positiivisia merkkejä on ilmassa.

- Niin kurja ja traaginen kuin Sandy-myrsky Yhdysvalloissa olikin, se on herättänyt ihmisiä miettimään, että ehkä ilmastolle pitää tehdä jotain. Myös teknologia kehittyy huimaa vauhtia. Vähäpäästöinen teknologia kehittyy, se halpenee ja tulee yhä kilpailukykyisemmäksi. Emmeitä alkaa olla. Tarvitaan vielä poliittista tahtoa, Tynkkynen sanoo.

- Dohassa pitäisi päästä eteenpäin uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen valmistelussa. Se on tarkoitus allekirjoittaa vuonna 2015. Lisäksi tulevien vuosien päästötavoitteita olisi tiukennettava. Jos maailmassa mennään nykyisillä päästötavoitteilla, päädytään kestämättömään tilanteeseen, hän sanoo.

Kioton sopimuksen ensimmäinen velvoitekausi päättyy tämän vuoden lopussa. Dohassa pitäisi ratkaista jatkokauden päästövelvoitteet. Siis aika ennen vuoden 2020 sopimusta. Ympäristöministeriön mukaan virallisia tilastoja Kioton sopimuksen ensimmäisen kauden päästövähennysten toteutumisesta on luvassa vasta muutaman vuoden kuluttua.