Haavisto muistaa Kiotosta kyyneleet ja EU:n sisäisen väännön

Kansanedustaja Pekka Haavisto iloitsee ympäristöteknologian kehittymisestä ja yksittäisten maiden kunnianhimoisista hankkeista vähentää kasvihuonekaasuja. Dohassa pitäisi päästä eteenpäin uuden globaalin ilmastosopimuksen valmistelussa.

Ulkomaat

Kioton ilmastosopimus runnottiin kasaan vuonna 1997. Kokouspäivät venyivät aamuyöhön ja jotkut neuvottelijat nukkuivat kokouskäytävillä. Suomen valtuuskuntaa Kiotossa ympäristöministerinä johtanut kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) pitää aikaansaatua sopimusta puutteista huolimatta käänteentekevänä.

- Kioto tuntui valtavan suurelta hyppäykseltä. Se oli ensimmäinen merkittävä teollisuusmaita koskenut ilmastosopimus. Siinä oli myös kansainvälisiä rankaisumekanismeja maille, jotka eivät pysyneet sovitussa. Tämä oli täysin uutta ympäristösopimukselle, Haavisto arvioi tuntemuksiaan 15 vuotta sitten.

Tuolloin 15 maan EU edusti Haavisto mielestä ilmastoajattelun etujoukkoa. Vaikka vääntö EU:n sisälläkin oli kovaa, yhtenä neuvottelujen mieleenpainuvimpana hetkenä Haavisto pitää juuri sitä, että EU:ssa päästiin yksimielisyyteen siitä, että EU voi ottaa muita kovemman velvoitteen päästöjen vähentämiseksi.

Haaviston muistiin on jäänyt myös Japanin ympäristöministerin reaktio.

- Hän itki päätöskokouksessa. Hänen mielestään miinus kuuden prosentin vähennys oli aivan liikaa Japanille. Maat ovat kuitenkin oppineet elämään päästövähennystensä kanssa, Haavisto sanoo.

Välillä usko oli loppua

Haavisto myöntää, että sopimuskauden aikana on ollut toisenlaisiakin tuntemuksia.

- Välillä tuntui kuin koko sopimus olisi kuopattu. Tuntui, että sopimus ei mene minnekään. Pari vuotta sitten uskoni palautui, kun alettiin puhua Kioton jatkokaudesta ja uudesta globaalista sopimuksesta, jota nyt Dohassakin valmistellaan, Haavisto arvioi nykyistä tilannetta.

Sekin maksaa, jos ei tehdä mitään.

- Tuntuu, että aikanaan tehty työ kantaa hedelmää, hän jatkaa.

Haaviston mukaan siitä osoitus on myös yksittäisten maiden omat kunnianhimoiset hankkeet päästöjen vähentämiseksi.

Viime aikojen myönteisenä merkkinä hän pitää myös ympäristöteknologian kehittymistä. Erityisesti Kiinan rooli on kiinnostava: se vie uutta ympäristötekniikkaa Afrikan maihin.

- Esimerkiksi uusiutuvat energialähteet eivät ole vain korkeasti kehittyneiden teollisuusmaiden harrastus, vaan Kiinan ja Intian kaltaisissa maissa siitä on tullut massatuotantoa, Haavisto muistuttaa.

- Myös se on ymmärretty, että sekin maksaa, jos ei tehdä mitään, Haavisto muistuttaa ja viittaa viimeaikaisiin myrskyihin, tulviin ja muihin ääri-ilmiöihin.

Dohan kokoukselta Haavisto odottaa uuden globaalia sopimuksen eteenpäin vientiä. Siihen on saatava mukaan myös nopeasti teollistuvat kehittyvät maat ja muut kehitysmaat. Lisäksi pitäisi saada jatkokausi Kioton sopimukselle.

- Myös rahoitusmekanismit ilmastopuolella olisi saatava kuntoon, jotta köyhimpiä kehitysmaita voitaisiin avustaa uuden teknologian käyttöönotossa, entinen ympäristöministeri toivoo.