Kehitysvammaisten laitosasuminen halutaan purkaa

Kehitysvammaisille rakennetaan seuraavan kuuden vuoden aikana jopa 600 uutta asuntoa vuodessa. Rakennusurakan takana on hallituksen periaatepäätös siitä, ettei vuoden 2020 jälkeen yksikään vammainen enää asuisi laitoksessa.

Kotimaa
Kuvassa keskellä Hanna Waller.
20-vuotias Hanna Waller asuu omassa kodissaan Espoossa. Äiti Tipi Eklund sanoo muuton lapsuuskodista olleen hieman vaikeaa kaikille.Yle

20-vuotias Hanna Waller on asunut elokuusta lähtien omassa kodissa Espoossa. Kahden huoneen asunto on osa kehitysvammaisille nuorille suunniteltua asumisyksikköä, jonka rakentaminen sai alkunsa kuutisen vuotta sitten vanhempainyhdistyksen aloitteesta.

Wallerin äiti Tipi Eklundh kertoo, että tyttären muuttaminen pois lapsuudenkodista on ollut hieman vaikeaa kaikille. Tieto siitä, että lapsella on nyt oma asunto, on kuitenkin helpottanut sopeutumista muutokseen.

Hanna Wallerin mukaan parasta omassa asunnossa on ehdottomasti se, että voi kuunnella Michael Jacksonin lauluja ja katsella tämän musiikkivideoita.

Jotta kehitysvammaisten nuorten muuttaminen lapsuudenkodista omaan asuntoon olisi mahdollista, on nuorille järjestetty asumista tukevia palveluita. Hanna Waller saa apua esimerkiksi ruuanlaittoon.

Lähivuosina myös kunnat joutuvat pohtimaan entistä tarkemmin vammaisille suunnattavia palveluita, sillä hallituksen marraskuisen periaatepäätöksen mukaan kehitysvammaisten laitosasuminen puretaan vuoteen 2020 mennessä. Päätöksessä linjattiin Suomen perustuslakiin ja YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevaan yleissopimukseen nojaten, että jokaisella kehitysvammaisella on oikeus asua kuten muutkin kuntalaiset.

Tuhansia uusia asuntoja

Periaatepäätös tarkoittaa yksilöllisten palvelujen kehittämisen lisäksi sitä, että lähivuosina on rakennettava asuntoja 1 800 laitoksessa asuvalle kehitysvammaiselle. Asuntoja tarvitaan myös vanhempiensa kanssa asuville aikuisille.

- Valtiohan on päättänyt, että se satsaa kehitysvammaisten asuntojen rakentamiseen noin 500-600 asuntoa per vuosi 5-6 vuoden ajan. Tämä prosessi on jo käynnissä ja sen vuoksi on uskallettu asettaa näinkin kunnianhimoinen tavoite, kertoo apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Suuri rooli uusien asuntojen rakentamisessa lankeaa kuntien harteille. Rakentamiseen voi saada Väärälän mukaan tukea ainakin valtiolta.

Toive: Asunnoista riittävän kokoisia

Uusien asuntojen rakentamiseen on annettu suosituksia, mutta Reijo Väärälän mukaan sitovia määräyksiä esimerkiksi asuntojen koosta ei ole. Osa vanhemmista on huolissaan siitä, että riittävän kokoisten asuntojen sijaan tilalle rakennetaan uusia laitoksia.

Sosiaali- ja terveysministeriön Reijo Väärälä myöntää, että näin on päässyt käymään joissakin kunnissa. Hän kuitenkin korostaa, että se on vastoin hallituksen linjausta.

- Meillä on takataskussa sellainenkin mahdollisuus, että kun lähdemme uudistamaan vammaislakeja, niin valtiolla on mahdollisuus lailla säätää oikeudesta normaaliin asumiseen, Väärälä sanoo.

Kehitysvammaisten tukiliiton puheenjohtaja Jyrki Pinomaa ei ole huolissaan siitä, että kehitysvammaisten asunnoista rakennettaisiin uusia laitoksia. Hän kuitenkin toivoo, että rakennuttajat ottaisivat jo suunnitteluvaiheessa huomioon sen, keitä asuntoihin on muuttamassa.

- Jos on paljon apuvälineitä, niin asunnossa täytyy olla riittävästi tilaa, jotta niille apuvälineillekin on tilaa. Ne ovat siinä arjessa kuitenkin kaiken aikaa mukana. Ja jos asunto on liian pieni, niin sehän täyttyy jo pelkästään apuvälineistä, Pinomaa huomauttaa.