Kirjailija Sofi Oksanen: Suomessa saa ehdollista käsittämättömistä väkivaltarikoksista

Kirjailija Sofi Oksasen kritisoi suomalaista rangaistuskäytäntöä väkivaltarikoksissa A-studion haastattelussa. Oksasen mielestä hänen ja monen kansalaisen oikeustajun mukaan väkivaltarikoksista saa liian helposti ehdollisia tuomioita.

A-studio
Sofi Oksanen
Sofi OksanenAntti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

A-studio käsitteli aiheena suomalaista väkivaltaa ja sen tilastointia. Mitä väkivaltatilastojen takana on – kasvavia lukuja vai median luomaa tunnetta yhä väkivaltaisemmasta Suomesta, jossa murhat ja tapot ovat jokaviikkoista arkea?

Sofi Oksanen arvostelee nykyistä suomalaista lainsäädäntöä löysäksi. Hänen mielestään se ei toimi ennaltaehkäisevänä nykyisillä rangaistuksilla.

- Suomessa annetaan aika heikkoja tuomioita väkivallasta. Veikkaisin, että aika monikin suomalainen on sitä mieltä, että meillä voisi olla huomattavasti tiukemmat tuomiot. Täällä pystyy ihan käsittämättömiä rikoksia tekemään ja selviämään ehdollisella, sanoo kirjailija A-studiolle.

- Suomen lainsäädännöstä puuttuu myös mm vainoaminen, joka aika monissa maissa on rikos, muistuttaa Oksanen.

Parisuhde kapenee nyrkkiin

Sofi Oksanen nostatti kohun vuonna 2009 kommenteillaan suomalaisesta väkivallasta tanskalaisessa televisiossa. Hän sanoi muun muassa, että koti on suomalaiselle naiselle vaarallisin paikka, koska siellä mies voi hakata vaimoaan ilman pelkoa rangaistuksesta. Seisooko hän vielä kommenttiensa takana?

- Myös suomalainen nainen on väkivaltainen, koska niin kuin jo sanoin, lapsia kuritetaan enemmän Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Ja silloin kun puhutaan lapsista, niin silloin se tuppaa olemaan enemmän nainen joka on väkivaltainen kuin mies.

- Suomessahan on henkirikoksia yhtä paljon kuin Baltian maissa, Itä-Euroopan maissa. Me kuulumme ehkä tässä mielessä itäiseen väkivaltatraditioon kenties voi sanoa jopa niin, toteaa Oksanen.

- Se miten väkivallan kierre lähisuhdeväkivallassa alkaa, niin se voi alkaa hyvin huomaamattomina asioina. Sellaisena, että aletaan kaventaa toisen elinpiiriä. Se on asia, joka myös on mahdollista naisellekin eli kyllä mies voi joutua samanlaiseen tilanteeseen. Aletaan tarkkailla toisen tekemisiä ja menemisiä vähän enemmän ja enemmän. Se oma tuttavapiiri kapenee ja kaikki kapenee. Sitten se nyrkki tulee vasta siinä vaiheessa, kun se on tarpeeksi kapea, miettii Oksanen.

Kännitappajat eivät äänestä

Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa seurataan tarkasti henkirikoksia. Tilastojen valossa suomalainen tappaa harvemmin. Henkirikoksien määrä on laskenut jo 1970-luvulta lähtien.

Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen poliisitilaston mukaan 134 uhrin kuolemaan johtanutta tahallista väkivaltarikosta. Rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 2,5. Vuonna 2011 henkirikosten määrä oli ennakkotietojen mukaan niinikään 134 ja rikollisuustaso 2,5.

Pitäisikö median antaa toisenlainen kuva suomalaisesta väkivallasta. Onko nykyinen kuva väärä?

- Se kuva on väärä, mutta media toimii median ehdoilla. Perushenkirikokset eivät kiinnosta ketään, ei niillä myydä lehtiä, sanoo Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Martti Lehti.

Ketä kiinnostavat sitten nk. tavalliset kännitapot, jotka kuitenkin ovat enemmistönä suomalaisissa väkivaltatilastoissa?

- Ehkä se kiinnostaa niiden läheisiä, kavereita mutta suurta yhteiskuntaa se ei hirvittävästi kiinnosta sen takia, että se väkivalta on siellä porukan sisällä suurimmaksi osaksi ja se porukka ei äänestä eikä vaikuta yhteiskunnallisiin asioihin, sanoo Martti Lehti

- Joskus on semmoinen käsitys ollut että suomalainen sosiaalipolitiikka ei vähennä väkivallan määrää, koska se perustuu osittain suorille tulonsiirroille jotka käytetään alkoholin ostoon ja juodaan se alkoholi ja kuollaan pois.

Onko suomalainen mies sitten erityisen väkivaltainen?

- Ei suomalainen mies ole varmaan sen väkivaltaisempi kuin muutkaan miehet. Suomessahan henkirikollisuutta asukasta kohti, jos verrataan Ruotsiin tai Länsi-Eurooppaan, on jonkin verran enemmän, mutta ei voi yleistää että se olisi koko Suomen kansa tai kaikki suomalaiset miehet olisivat erityisen väkivaltaisia, muistuttaa erikoistutkija Lehti.

Väkivaltatilastot uusiksi, sanoo rikostoimittaja

Eläkkeelle siirtynyt rikostoimittaja Hannes Markkula ehti nähdä lähes 50 vuoden työuransa aikana paljon rikoksia iltapäivälehden rikostoimittajana. Kokeneen rikostoimittajan mielestä myös väkivaltarikosten tilastointia pitäisi uudistaa.

- Rikokset ovat tulleet raaemmiksi, ja yhä useammat naiset tekevät henkirikoksia, niin tämän tapaiset asiat eivät näy niissä tilastoissa lainkaan. Niissä puhutaan vaan, että murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, pahoinpitely ja niin poispäin.

- Jotta tiedettäisiin, missä mennään tässä yhteiskunnassa, niin sinne pitäisi tulla tällaisia käsitteitä kuin laajennettu itsemurha, itsemurha ja sitten myöskin näitä motiiveja kertomaan miten tämä tapahtui, Markkula toivoo.

Miksi tarkempaa väkivaltatilastointia ei ole sitten jo tehty?

- Minusta tuntuu että tilastonikkarit eivät mielellään lähde muuttamaan tällaista helppoa tilastomenetelmää vaikeammaksi ja mutkikkaammaksi. Mutta tämä on yksi tärkeä syy että, samanaikaisesti kun murhien määrä laskee todellisuudessa, ihmiset luulevat että ne kasvavat, koska teot ovat tulleet raaemmiksi ja niitä tapahtuu usein.

Mitä kaiken ja paljon nähneen rikostoimittajan mielestä sitten on vielä kenties tulossa? Hannes Markkula on pessimistinen.

- Pelkään pahoin että joukkosurmat tulevat lisääntymään Suomessa. Hiukan ihmettelen tässä epätoivoisessa odotustilanteessa, että poliitikot ja monet vastuuhenkilöt lupasivat paljon molempien koulusurmien yhteydessä, mitä yhteiskunta tulee tekemään ja parantamaan asioita. Samoin kuin aseenhankkiminen ei ole tullut yhtään vaikeammaksi kuin aikaisemmin. Toisin sanoen, yhteiskunta laahaa jäljessä, samaan aikaan kun malleja ikävistä asioista on saatavilla yhä herkemmin”, rikostoimittaja Hannes Markkula pohtii.

Lisää aiheesta maanantaina A-studiossa kello 21 TV1:ssä.