Kalevala on kulttuurien sulatusuuni

Suomalaisen mytologian tutkimuksen yksiin kansiin kokoava teos painottaa muinaisuskomusten kansainvälisyyttä. Esimerkiksi virolainen kulttuuri on vaikuttanut oletettua enemmän suomalaiseen kansanperinteeseen.

kulttuuri
Grafiikka
Väinämöinen oli pohjalaisille sotasankari, karjalaisille tietäjä ja savolaisille vedenhaltija.Yle / Stiina Tuominen

Kansanperinne on tosiasiassa kansainvälistä. Esimerkiksi Kalevalan kertomukset ovat peräisin muun muassa Uralilta, indoeurooppalaisesta, germaanisesta ja skandinaavisestakin kulttuurista.

- Elias Lönnrot sanoi aikanaan, että Vienan Karjalasta löydetyt runot ovat saaneet nykyisen muotonsa vasta 1600 - 1800 -luvuilla. Häntä ei uskottu, koska oletettiin, että Vienasta oli löytynyt vanhin, yhteinen ja nimenomaan suomalainen perinne, kertoo akateemikko Anna-Leena Siikala.

Kansallisvaltion rakentajien haikailemaa, yhtä yhteistä mytologiaa ei kuitenkaan ole. Jopa Suomen ja Karjalan alueella tarinat ja sankarit ovat muuttaneet muotoaan paikasta riippuen.

- Väinämöinen oli Karjalassa tietäjä iän ikuinen. Savossa hän oli vedenhaltija ja Pohjanmaalla sotasankari.

Viron vaikutus oli oletettua suurempi

Akateemikko Anna-Leena Siikalan elämäntyö suomalais-ugrilaisten myyttien parissa on nyt koottu yksiin kansiin. Edellinen suomalaisen mytologian kokonaisesitys on peräisin 1960-luvulta.

Monet muinaisten kertomusten ulkomaiset lähteet tunnettiin jo 50 vuotta sitten. Yhtäläisyyksiä virolaiseen kansanperinteeseen on kuitenkin päästy tutkimaan vasta maan neuvostoajan päätyttyä.

Kalevalan aineksista lähes puolet löytyykin myös virolaisesta kansanperinteestä.

- Virolaisten kanssa on yhteisiä katkelmia, joissa on jopa samoja säkeitä. Monien runojen rakenne on samanlainen, Siikala kertoo.

Myytit kulkivat ihmisten mukana Virosta Suomeen ja Karjalaan - sekä päinvastaiseen suuntaan.

Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusta
Akseli Gallen-Kallela: Sammon puolustus (1896)Arja Lento, Yle / Ateneum

Erityisen paljon yhtäläisyyksiä on löydetty niin sanotuista syntymyyteistä. Niitä ovat esimerkiksi Maailman synty _ja _Iso härkä.

- Jälkimmäisessä kasvaa niin suuri härkä, etteivät jumalat pysty sitä tappamaan. Sen jälkeen nousee sellainen pieni maailman pelastaja, sormen pituinen mies, joka tappaa härän.

Neitsyt Maria ja Väinämöinen samassa veneessä

Myös kristinusko vaikutti mytologian muotoutumiseen. Esimerkiksi Siikala nostaa pohjoissavolaisen version _Tulen synty _-myytistä.

- Siinä päähenkilöinä ovat Väinämöinen ja Neitsyt Maria. Väinämöinen on se, joka siinä eniten toimii, mutta soutuveneessä Neitsyt Maria soutaa ja Väinämöinen pitää perää. Eli se on oikein tällainen tyypillinen kotoinen kuva kahdesta jumalhahmosta, Siikala naurahtaa.

Muinaiset uskomukset säilyivät Suomessa pitkään rinnan kristinuskon kanssa. Kuitenkin 1800-luvun alkaessa kirkko oli ajanut pakanat piiloon.

Silti esimerkiksi muinaisuskomuksiin liittyviä uhripaikkoja on Siikalan mukaan puhuttu löytyneen vielä 1930-luvullakin.

Vienan sulatusuuni säilytti kansanperinteen

Ainakin yhdessä asiassa oltiin oikeassa jo Lönnrotin aikana. Vaikka Vienan Karjalasta löydetty perinne ei ollut yhden kansan ikiomaa keksintöä, oli siellä säilynyt jotakin arvokasta.

Eri alueelta Vienaan muuttaneet ihmiset veivät omat runonsa mukanaan oman aikansa kulttuurien sulatusuuniin. Siellä niistä muodostui kokonaisuus, joka tunnetaan tänä päivänä Kalevalana.

- Siinä mielessä Viena säilytti myytit. Sinne muuttaneilla ihmisillä oli runot mukana, kun he tulivat sinne. Siitä tuli hybridialue, joka sulatti nämä runot toisiinsa, Siikala toteaa.