Energiateollisuus ja Fingrid: Säätövoimaa tarvitaan lisää

Selvityksen mukaan vesivoima olisi edullisin ja teknisesti paras vaihtoehto lisätä säätövoimaa. Säätökapasiteetti kasvaisi merkittävästi rakentamalla varastoaltaat Kemi- ja Iijoelle.

talous

Säätävän sähköntuotannon tarve kasvaa tulevaisuudessa huomattavasti, arvioidaan Energiateollisuuden ja kantaverkkoyhtiö Fingridin yhdessä teettämässä selvityksessä.

Jouston tarvetta edellyttävät EU:n energiapoliittiset tavoitteet ja sähkömarkkinoilla tapahtuvat muutokset. Näitä ovat erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyminen, nykyisten lämpövoimalaitosten poistuminen markkinoilta ja pohjoismaisen vesivoiman lisääntynyt kysyntä Keski-Euroopassa.

Arvion pohjana oli oletus, että Suomeen rakennettaisiin tuulivoimaa joko nykyisen kansallisen tavoitteen verran eli 2 400 MW tai peräti 4 000 megawattia. Jälkimmäinen vastaisi noin kymmenen prosentin osuutta Suomen sähköntarpeesta.

Tällainen tuulivoimatuotanto yhdistettynä sähkönkulutuksen vaihteluihin johtaisi noin 4 000 - 6 000 megawatin joustotarpeeseen vuorokauden aikana, lasketaan selvityksessä. Nykyinen vastaava joustotarve on noin 2 000 megawattia.

Säätövoiman tuotantoon eri vaihtoehtoja  

Selvityksessä esitellään erilaisia vaihtoehtoja joustavuuden lisäämiseksi. Läheskään kaikki keinot eivät toteudu nykyisilla markkinahinnoilla.

Eniten vaihteluiden säätämiseen käytetään vesivoimaa. Se olisikin selvityksen mukaan teknisesti paras ja edullisin vaihtoehto, eikä tarvitsisi yhteiskunnan tukea. Vesivoiman kapasiteettia voidaan lisätä konetehoja nostamalla.

Säätökapasiteettia voidaan kasvattaa merkittävästi myös rakentamalla varastoaltaat Kemi- ja Iijoelle.

Säätövoimaa voidaan lisätä myös investoimalla erilliseen lämpövoiman tuotantoon. Tämä kävisi selvityksen mukaan kuitenkin kalliiksi ja edellyttäisi nykyistä korkeampia sähkön hintoja tai muita kannusteita. Nykyisen lämpövoimakapasiteetin säilyttäminen ja mahdollinen muokkaus paremmin säätövoimaan sopivammaksi tulisi edullisemmaksi.

Energian varastointiin soveltuisi hyvin yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto, jos lämmöntuotantoa varten on olemassa riittävä lämpöakkukapasiteetti. Lämpöakkujen lisärakentaminen on varsin edullista muihin sähkön varastointitapoihin verrattuna.

Ydinvoiman säätökäyttöä on rajoitettu turvallisuusteknisillä käyttöehdoilla. Ydinvoimalla on myös perusteltua ajaa tasaista perusvoimaa, muistutetaan ÅF Consult Oy:n tekemässä selvityksessä.